Veikko vastaa: Kuka antaa velkaa valtiolle?

Päivää että pätkähti, arvoisat lukijat! Ainahan on maksettava, eikös juu, mitä tässä maailmassa velkaantuu. Eikös juu? Vai onko?

Tiedotusvälineissä toistetaan, että lähes kaikki maailman maat joutuvat ottamaan velkaa koronapandemian kustannusten kattamiseksi ja talouden syöksykierteen katkaisemiseksi, pohjustaa Zape.

– Mutta kerropa mistä se laina otetaan? Lainaavatko jo enemmän tai vähemmän velkaiset maat toisiltaan, onko maapallolla maa, jolla on kykyä ja halua lainata muille velkareppanoille, vai onko olemassa jokin mystinen pajatso, josta velkaa saa aina tarvittaessa?

Ensimmäisenä mieleen pälähtää ilmeinen vastaus: Roope Ankalta tietenkin, hänellähän sitä pätäkkätä on!

Tosiasiallinen rakennelma taitaa kuitenkin olla pikkuisen mutkikkaampi.

Pari peruslähtökohtaa ensin. Koska tietääksemme emme ole lainanneet mitään ulkoavaruuden alieneilta, olemme siis maailman mitassa velkaa itsellemme. Ja pienemmässä mittakaavassa, jos velka on kotimaista, se on veronmaksajien lainaa valtiolle, siis veronmaksajille, ja sen aikanaan maksavat veronmaksajat.

Toisen velka on myös toisen sijoitus. Valtioille lainaaminen on koettu yleensä houkuttelevaksi, koska niiden voi uskoa kykenevän maksamaan korkonsa ja velkansa. Niin houkuttelevaa se on ollut, että Suomikin on viime vuosina saanut parhaimmillaan rahaa miinushinnalla, siis negatiivisella korolla.

Valtioiden lainapapereilla käydään ahkerasti kauppaa, eikä aina tiedä, kenen hallussa ne kulloinkin ovat. Suomen valtion helmikuussa liikkeelle laskemaan kolmen miljardin euron 16-vuotiseen viitelainaan tuli tarjouksia 160 sijoittajalta.

Lainoittajia ovat pääasiassa koti- ja ulkomaiset rahastot, pankit ja eläke- ja vakuutusyhtiöt. Suomen lainoista 80-90 prosenttia on ulkomaisia. Mutta meidänkin eläkevarojamme on vaihtelevasti kiinni muiden maiden lainoissa.

Suuret ja vauraat taloudet, USA, Kiina ja Japani, ovat myös velkaantuneimpia. Amerikkalaisten veloista suurin osa on kotimaista, mutta Kiina on suurin yksittäinen velkoja. Velkaiset siis myös lainaavat toisilleen.

Japani on erikoinen tapaus. Sen julkinen velka on maailman korkein suhteessa bruttokansantuotteeseen, yli 230 prosenttia. Velka on kuitenkin melkein kokonaan kotimaista eikä Japanissa ole asiasta hätäännytty.

Valtioiden yhteenlaskettu velka muuten on tänä keväänä vähän alle 70 000 miljardia euroa.

Lopuksi: tiesittehän, että alussa lainaamani iskelmä Nikkelimarkka on merkitty sekä Matti Jurvan että Georg Malmsténin säveltämäksi? "Molli-Jori" Malmstén levytti sen 1937.

Mutta laulu taitaa käsitellä lähinnä yksityistalouden velkoja. Valtioiden ei ajatella tarvitsevan maksaa lainojaan pois, kunhan pystyvät hoitamaan korot ja kulut.

Voit lähettää kysymyksiä osoitteella Veikko Virtanen, Savon Sanomat / toimitus, PL 68, 70101 Kuopio tai sähköpostilla veikko.virtanen@savonsanomat.fi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Tiede

Sotahistoriaan erikoistunut arkeologi Jan Fast, 58, yrittää antaa nimen tuntemattomille sotilaille – "Hienointa olisi ollut vaikka nimi linkkuveitsessä, mutta missään ei ollut mitään viitettä"

"Jokaisella sotilaalla on oikeus tulla haudatuksi", Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Suominen sanoo – myös kaatuneita suomalaisia löytyy yhä

Veikko vastaa: Mikä tekee grillilihasta vastustamatonta?

Olenko hyttysten kannalta viehättävämpi kuin naapurini? Veikko vastaa

Suomi lähetti ensimmäisen satelliittinsa vasta 2017, mutta nyt niitä on avaruudessa jo seitsemän – "On opittu rakentamaan myös Trabanteja, kun ennen tehtiin pääosin Porscheja"

Veikko vastaa: Toutaimia vai turtanoita?

Veikko vastaa: Miten tehdään Väinämöisen veneenjäljet?

Veikko vastaa: Minne käy tuulten ja lintujen tie?

Säännöllinen kuntoilu vetreyttää ikääntyneiden aivoja

Tutkijatohtori on myös performanssitaiteilija – Rebekah Rousi, 42, on pitänyt 27 tunnin luentomaratoneja elinikäisestä oppimisesta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.