Veikko vastaa: Milloin hellehuoneissa helpottaa?

Heipata heipata, hyvät lukijat, mahdollisesti helteen näännyttämät.

Ainakin nimimerkki Lämmössä sulava tuntuu tuskastuneen helteen lämmittämään asuntoonsa.

– Kun kaksiossa on lämpötila ollut viikkoja +28 astetta, kauanko vie, että helteen loputtua asunto jäähtyy takaisin asuttavaan kuntoon, hän kysyy.

– Kahden tunnin tuuletus parvekkeen oven kautta aamuisin, kun ulkolämpötila on enimmillään +20, ei viilennä asuntoa yhtään.

Yleislohtuna voisi lausua, ettei siihen niin kovin kauan mene, kunhan ulkoilma riittävästi viilenee. Ja hirmuhelteen jälkeen muutamankin asteen lasku voi jo tuntua kumman helpottavalta.

Tarkempia aikoja huoneiston jäähtymiselle on tietenkin vaikea antaa, se kun riippuu niin monesta asiasta: talon rakenteista ja eristyksestä, tuuletuksen tehokkuudesta, ulkolämpötilasta ja asunnon sisäisestä lämmöntuotosta. Esimerkiksi sähkölaitteet ja ihmiset itse tuottavat lämpöä huoneistoon.

Vanhojen, paksuseinäisten kivi- ja tiilitalojen rakenteet lämpiävät hitaammin, mutta lämmettyään myös varaavat lämpöä pitempään. Yleensä se on hyvä asia, koska massiiviset seinät tasaavat päivän ja yön lämpötilojen eroja. Mutta pitkään jatkuneiden helteiden jälkeen ylimääräistä lämpöä voi riittää moneksi päiväksi.

Jos koneellista viilennystä ei ole käytössä, tuulettaminen on oikeastaan ainoa viilennyskeino. Mutta huonostihan se tepsii, jos yötkin ovat hyvin lämpimiä. Silloin ei pari tuntia ovesta tai ikkunasta tosiaan riitä.

Läpiveto auttaa, jos sellainen on mahdollista järjestää. Tuuletin liikuttaa ilmaa ja ilmavirta tuntuu viilentävän ihoa, mutta itse asiassa sähkötuuletin lämmittää huoneen ilmaa lisää.

Suora auringonsäteily on kaikkein tehokkain lämmittäjä, joten suljetut kaihtimet ikkunoissa ei ole ollenkaan huono idea.

Kysyjä miettii myös, hidastaisiko naapuriasuntoa viilentävä ilmalämpöpumppu myös talon muiden asuntojen lämpenemistä.

Periaatteessa kyllä, kun talon eristettyjen ulkoseinien sisältä viedään lämpöenergiaa vähemmäksi. Kun ilma ei kuitenkaan virtaa vapaasti huoneistosta toiseen eikä lämpöpumppujen teho riitä välttämättä viilentämään täysin yhtäkään huoneistoa, vaikutus taitaa käytännössä jäädä aika vähäiseksi.

Sitten helteiden jälkipyykkiin eli ukkosiin. Kestotilaaja kyselee, mikä saa aikaan ukkosen jyrinän.

Kun salama iskee, se kuumentaa reitillään olevan ilman äkkiä – sanoisinko salamannopeasti – jopa kymmeniin tuhansiin asteisiin. Kuumeneva ilma laajenee nopeasti ja synnyttää iskuaallon, samantapaisen kuin lentokoneen rikkoessa äänivallin.

Jyrinää voi kuulua monta sekuntia, koska ääni ehtii kilometrien pituisen salamakanavan varrelta kuulijan korviin eri aikaan.

Lopuksi: tiesittehän, että pitkän ajan tilastoissa Suomessa on salamoinut eniten Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla?

Voit lähettää palautetta ja kysymyksiä osoitteella Veikko Virtanen, Savon Sanomat/toimitus, PL 68, 70101 Kuopio tai sähköpostilla veikko.virtanen@savonsanomat.fi .

Uusimmat

Tiede

Veikko vastaa: Saako tänäänkin toivottaa hyvää syksyä?

Teoria aurinkokuntaamme karanneesta vieraan sivilisaation valopurjeesta on hakuammuntaa

Hotellin paikalla olikin aiemmin vettä! Kun karttoja pannaan päällekkäin, nähdään, kuinka kaupungit rakentuivat

Miksi kuu näyttää joskus suuremmalta? Veikko vastaa

Diabetesriskin tunnistavalle vessanpytylle olisi tarvetta, mutta ensin vaaditaan tutkittua tietoa

Tutkimus: Piimä pienentää ja maito lisää miesten sydäninfarktin riskiä

Mullistavaa mutta myös kallista hoitoa – biologiset lääkkeet ovat 2000-luvun ilmiö

Luulitko, että sukupuolentutkimus on tarkoitushakuista? Näin ei ole – professori vastaa

Veikko vastaa: Mikä lämmitti jääkauden jälkeen?

Huutako kurki koko lentonsa ajan? Veikko vastaa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.