Voiko Wikipedian artikkeleihin luottaa?

Wikipedia on 2010-luvun ylivoimaisesti suosituin tietosanakirja. 15-vuotisen historiansa aikana Wikipediasta on paisunut internetin kuudenneksi vierailluin sivusto. Nykyään artikkeleita on kymmeniä miljoonia yli 250 kielellä – ja luku kasvaa koko ajan, kirjoittaa Etelä-Suomen Sanomat.

Samalla kun Wikipedia ja muut Wikisivustot kasvattavat suosiotaan, painettujen tietosanakirjojen aika alkaa olla ohi. Yhtä maailman arvostetuimmista, 1700-luvun lopulta asti julkaistua Encyclopaedia Britannicaa ei ole painettu kirjaksi vuoden 2012 jälkeen. Siinä missä Britannica on maksullinen ja alojensa asiantuntijoiden kirjoittama, ilmaiseen Wikipediaan voi naputella tekstiä kuka tahansa amatööri. Voiko sen artikkeleihin siis luottaa?

Vastaus ei ole vain kyllä tai ei.

Englanninkielisen Wikipedian luotettavuutta on tutkittu useaan otteeseen, esimerkiksi vertailemalla sitä Britannicaan. Vuonna 2005 tiedelehti Nature pani asiantuntijat lukemaan 42 saman aiheen tiedeartikkelia Wikipediasta ja Britannicasta. Selvityksessä Wikipediasta valitut tiedeartikkelit osoittautuivat melkein yhtä virheettömiksi. Tosin edes arvostettu Britannica ei ollut täysin virheetön.

Englanninkielisessä Wikipediassa on yli viisi miljoonaa artikkelia, suomenkielisessä niitä on hieman alle 400 000.

– Suomenkielisistä hyvät ovat maksimissaan tuhansissa, arvioi Jyväskylän yliopistossa argumentaatiota ja kriittistä ajattelua opettava John Pajunen, joka käyttää yhden kurssinsa oppimistehtävänä Wikipedia-artikkelin kirjoittamista.

Wikipediaa tutkinut Oulun yliopiston tutkijatohtori Arto Lanamäki on Pajusta optimistisempi.

– Toki englanninkielinen Wikipedia on kattavampi, mutta suomenkielisessä voi olla yllättävän laadukkaita artikkeleita esimerkiksi biologian alalta.

Vaikka Wikipedian artikkeli olisi kattava ja faktat olisivat täysin kohdallaan, se ei vielä takaa luotettavuutta.

– Tiedollisen maiseman pitäisi olla tasapainossa. Jos jotain olennaista jää kertomatta, aihepiiristä voi tulla väärä käsitys, Pajunen sanoo.

Pajunen ottaa esimerkiksi lääkkeitä käsittelevän artikkelin englanninkielisessä Wikipediassa.

– Artikkeli voi olla muuten kohtuullisen hyvä, mutta lääkkeen haittavaikutuksia ei ole mainittu. Tällöin lukija voi jäädä väärän tiedon varaan, mikäli ei osaa kyseenalaistaa tekstiä.

Lue lisää aiheesta keskiviikon Savon Sanomista.