Yllättävä fakta - hirmumyrskystä on hyötyäkin

Trooppisista myrskyistä on myös yllättävää hyötyä. Myrskyt kuljettavat valtavat määrät kosteutta ja lämmintä ilmaa pois trooppisilta alueilta ja ovat siksi tärkeä osa maapallon lämmönjakojärjestelmää.

– Jos trooppisia hirmumyrskyjä ei olisi lainkaan, tropiikin seutu olisi paljon lämpimämpi kuin nyt ja muualla olisi kylmempää, kertoo meteorologi Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta.

Hirmumyrsky tarvitsee polttoaineekseen lämmintä merivettä, ja ilmaston lämmetessä sitä on tarjolla nykyistä enemmän.

Seuraus on, että trooppisten hirmumyrskyjen esiintymisalue laajenee ja myrskykausi pitenee. Samalla yhä useampi trooppinen matalapaine voimistuu trooppiseksi myrskyksi ja 1.–2. luokan hirmumyrskyt yltävätkin korkeampaan luokkaan.

– Myrskyt uhkaavat jo nyt entistä suurempaa osaa rannikkoseutujen suurkaupunkeja. Lista vain pitenee sitä mukaa kuin ilmasto lämpenee,

Hirmumyrskyt tarvitsevat syntyäkseen merialueen, jonka vesi on vähintään noin 26–27-asteista.

– Kun ilmasto lämpenee, yhä laajemmilla alueilla on näin lämmintä merivettä. 20–30 vuoden kuluttua esimerkiksi New York on jo riskialueessa mukana, Tuovinen toteaa.

Uusia myrskyuhan alla olevia suurkaupunkeja voisivat Tuovisen mukaan olla myös Australian Sydney ja Yhdysvaltojen länsirannikon San Diego ja Los Angeles. Keski-Euroopan alueelle asti hän ei usko myrskyalueen ulottuvan.

Jatkossa myrskyt myös kasvavat. Tuovisen arvion mukaan yhä useampi trooppinen myrsky kasvaa hirmumyrskyksi.

– Yhä useampi kolmannen tai neljännen asteen hirmumyrsky kasvaa myös viitostasolle asti. Myrskyjen määrässä sen sijaan tuskin tapahtuu suurta muutosta, Tuovinen arvioi.

Myrskyjen käytöksen muutos on yksi myrskytutkimuksen kiinnostuksen kohteista. Myös myrskyjen kulkureittien ennustamisessa on Tuovisen mukaan vielä paljon parannettavaa.

– Tällä hetkellä vasta kolme vuorokautta aiemmin pystytään noin sadan kilometrin haarukalla arvioimaan, mihin kohti rannikkoa myrsky iskee, Tuovinen kertoo.

Hän uskoo tutkimuksen kehittyvän myös myrskyjen voimakkuuden ennakoinnissa.

– On myrskyjä, jotka hyppäävät ykköstasolta viitostasolle yhden vuorokauden aikana. Tällä hetkellä säämallit eivät kunnolla pysy näiden nopeiden voimistumisten perässä.

Satelliittikuvat ovat tärkeitä myrskyjen voimakkuuden arvioinnissa. Niiden määrän kasvu ja laadun parantuminen on ollut huikeaa.

– 1980-luvulla saatiin esimerkiksi Intian valtameren päällä olevasta myrskystä 1–2 satelliittikuvaa per päivä. Nyt kuvia saadaan 15–30 minuutin välein, Tuovinen havainnollistaa.

Matemaattisten mallien kehittyminen on ollut erittäin tärkeää hirmumyrskytutkimukselle, arvioi ilmakehätutkija, Helsingin yliopiston fysiikan yliopistonlehtori Marja Bister.

– Matemaattis-fysikaaliset mallit, joita tietokoneella lasketaan, ovat aivan olennaisia, kun yritetään ymmärtää myrskyjen voimistumista ja riippuvuutta ympäristötekijöistä, Bister sanoo.

Edelleen tarvitaan kuitenkin myös käytännön mittauksia.

– Lentokoneella lentäminen suoraan voimistuviin myrskyihin tuottaa paljon tietoa. Etenkin, jos samaan häiriöön kyetään lentämään monta kertaa, saadaan paljon tärkeää tietoa.

Lennoilla mitataan myrskystä sen eri korkeuksilla muun muassa lämpötilaa, tuulen voimakkuutta, painetta ja vesihöyryn määrää.

Lisää aiheesta Tiede-sivulla keskiviikkona 4.10.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Tiede

Veikko vastaa: Minne käy tuulten ja lintujen tie?

Säännöllinen kuntoilu vetreyttää ikääntyneiden aivoja

Tutkijatohtori on myös performanssitaiteilija – Rebekah Rousi, 42, on pitänyt 27 tunnin luentomaratoneja elinikäisestä oppimisesta

Hyvää pyyhepäivää! Vaan miksi sellainen on olemassa? Veikko vastaa

Ihminen juo, vaikka se on haitaksi – hyödyt saa heti ja riskit joskus myöhemmin, sanoo tutkijaprofessori Pia Mäkelä

Aamuryypyn voimin kirkkoon, ristiäisissä olutta, paloviina vei oikeuteen – 1600-luvulla alkoholi oli osa ihmisten päivää

Hämääntyykö GPS-laite mäestä, vai miksi se näyttää eri matkan kuin lenkkipolun viitta? Veikko vastaa

Korona inspiroi monenlaisia tilastointoilijoita – "Sosiaalisessa mediassa leviää pätevännäköistä soopaa, kun halutaan levittää omaa ideologiaa", arvioi tutkija

Veikko vastaa: Viekö tauti Belafonten banaanit?

Lain mukaan alle seitsenpäiväinen porsas voidaan kastroida ilman kivunlievitystä – "Onko tämä todella tarpeellista kärsimystä?" kysyy tutkijatohtori Visa Kurki

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.