Supercell on uusi Nokia ja samalla täysin erilainen

Uutta Nokiaa on odotettu jo vuosia. Peliyhtiö Supercellin harteille sen viittaa on helppo sovitella viime vuosien menestyksen perusteella. Viime vuoden verotiedoissa Supercell ja sen työntekijät hallitsivat kaikkien listojen kärkipaikkoja.

Peliyhtiö ja sen yritysjärjestelyyn liittynyt Kahon 3 maksoivatkin yhteisöveroa yli 856 miljoonaa. Viime vuonna summalla olisi voinut kattaa poliisitoimen menot tai rahoittaa lähes kaikkien opintotuet.

Yhtiöiden maksamat verot eivät tietenkään suoraan valu tiettyihin kohteisiin, mutta vertailu antaa mittakaavaa miljoonasummille.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan Etlatieto-tutkimusyksikön varatoimitusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö muistelee, että Nokian yhteisöveropotti oli suurimmillaan 1,3 miljardia euroa vuonna 2007. Hän vertaa, että summalla olisi kattanut lähes kokonaan saman vuoden lapsilisämenot.

Vuonna 2007 yhteisöveroprosentti oli tosin nykyistä korkeammalla tasolla.

 

Pelit eivät luo työpaikkoja teollisuuden tapaan

 

Supercelliä omistanut japanilainen Softbank myi osuutensa kiinalaiselle jättiyhtiölle Tencentille viime vuoden kesällä. Kaupassa Supercellin arvo kohosi noin yhdeksään miljardiin euroon.

Peliyhtiö on noussut hyvin nopeasti merkittäväksi yritykseksi kansantalouden kannalta, vaikka sen hittipelejä ei lastata rahtilaivoihin samaan tapaan kuin sellupaaleja.

Supercell työllistää Suomessa pari sataa ihmistä, kun matkapuhelimia tehnyt Nokia työllisti huippuvuosinaan noin 24 000.

– Se antaa jo mittakaavaa, että (Supercellin) työllistävä vaikutus ei ole sama kuin fyysisiä tuotteita tekevän yrityksen kohdalla. Toisaalta Supercellin tuottavuus on erittäin korkea, mikä nostaa koko kansantalouden tuottavuuslukuja, Ali-Yrkkö sanoi.

Etlatieto selvitti viime vuonna eniten kansantalouteen vaikuttaneita yrityksiä, ja Supercell oli sijalla 9. Kärkijoukon muita yhtiöitä olivat esimerkiksi UPM, Metsä Group ja Neste.

– Supercell poikkesi täysin tästä muusta yritysjoukosta. -- Aiomme päivittää listan lähikuukausien aikana ja vaikuttaa siltä, että Supercell on siellä kärkikymmenikössä edelleen.

Vaikutusta kansantalouteen ei mitattu pelkkien verotulojen kautta, vaan huomioon otettiin yhtiön tuottama arvonlisää. Ali-Yrkkö selittää, että tämän vuoksi yrityskauppojen tuomat voitot eivät heilauta yhtiöiden sijoituksia arvonlisävertailussa.

 

Supercell yksi neljästä veturista

 

Valtiovarainministeriön elinkeinoverotusyksikön finanssineuvos Jari Salokoski kertoo, että Suomen viime vuoden yhteisöverokertymä oli lähes 5 miljardia, joten Supercellin ja Kahon 3:n osuus oli siitä merkittävä. Salokosken mukaan tästä on kuitenkin vaikea tehdä päätelmiä verotulojen tulevien vuosien kehityksestä.

Ali-Yrkkö näkee tulevaisuuden valoisana. Hän pitää hyvin mahdollisena, että vastaavia menestystarinoita nousee Suomeen jatkossakin.

– On todella hyvä, että meillä on monipuolinen yritysjoukko, jotka toimivat monella eri alalla. On elinvoimaisuuden merkki, että sinne nousee uusia yrityksiä.

Ali-Yrkön arvion mukaan uudella nousukaudella on ollut neljä veturia, joista yhdeksi hän nostaa Supercellin. Muut kolme ovat Äänekosken sellutehdas, Uudenkaupungin autotehdas ja Turun telakka. Kaikki neljä puhalsivat Ali-Yrkön mukaan puhtia yleiseen tunnelmaan, että talous viimein lähti nousuun.

Pohjois-Savon ja muiden maakuntien 5 000 kovatuloisinta löydät Savon Sanomien verokoneesta täältä.

Lue kaikki veroaiheiset jutut.