Äärioikeisto jäi kauas kärjestä Hollannissa

Pääministeri Mark Rutte näytti saavan ovensuukyselyiden perusteella torjuntavoiton Hollannin parlamenttivaaleissa.

Rutten keskustaoikeistolainen VVD oli säilyttämässä paikkansa suurimpana puolueena, mutta kirvelevällä vaalituloksella. Puolue oli menettämässä neljänneksen paikoistaan ja saamassa vain 31 edustajaa 150-paikkaiseen parlamenttiin.

Ovensuukyselyt eivät vielä ole lopullinen totuus vaalituloksesta, sillä ihmiset eivät välttämättä äänestä sitä puoluetta, jonka kyselyssä mainitsevat.

Ulkomaalaisvastaisen Geert Wildersin johtama vapauspuolue näytti voittavan muutamia paikkoja, mutta jäi selvästi Rutten taakse. Puolueen menestystä on seurattu tarkoin, sillä Hollanti avasi keskiviikkona tärkeän vaalivuoden. Brexitin ja Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen Euroopassa jännitetään, jatkuuko populistien voittokulku myös Ranskan ja Saksan vaaleissa.

Vapauspuolue, kristillisdemokraatit ja demokraattipuolue D66 olivat kyselyissä saamassa parlamenttiin kukin vajaa 20 paikkaa. Suurimman vaalivoiton oli saamassa vihervasemmiston Groenlinks, joka oli saavuttamassa 12 lisäpaikkaa.

 

Wildersin kova retoriikka oli liikaa

 

Rotterdamin juna-asemalla äänestänyt Stella Nieuwamerongen kertoi äänestävänsä pääministeripuolue VVD:tä, koska hallituksen työ jäi yhä kesken. Myös Wildersin äänestäminen kävi hänen mielessään, koska maahanmuuttoa jyrkästi kritisoivalla populistijohtajalla on myös hyviä ajatuksia.

– Meidän pitää auttaa maahanmuuttajia pärjäämään itse elämässään sen sijaan, että vain tuemme heitä, Tammisaaresta lähtöisin oleva Nieuwamerongen perusteli STT:lle.

Wildersin tapa esiintyä ja hänen ääriajatuksensa olivat suomalais-hollantilaiselle kuitenkin liikaa. Wilders on puhunut marokkolaisista "roskasakkina" ja esittänyt muun muassa moskeijoiden sulkemista ja koraanin myynnin kieltämistä.

 

Puoluekenttä sirpaleinen

 

Hollantilaisten itsensä mielestä vaaleissa on ollut kyse paljon muustakin kuin maahanmuutosta. Terveydenhuollon maksut, eläkeikä ja työelämän uudistukset ovat olleet isoja teemoja, joista puolueet ovat puhuneet kampanjoissaan.

Hollannin taloudella menee hyvin, minkä takia vaalikeskusteluja on päästy käymään positiivisista lähtökohdista, sanoo tutkimuslaitos Clingendaelin vanhempi tutkija Adriaan Schout.

– Isoin keskustelu on käyty siitä, miten talouskasvun mukanaan tuoma hyvinvointi jaetaan, Schout summasi STT:lle keskiviikkona.

Wildersin rajuista lausunnoista huolimatta maahanmuutto ei ole Schoutin mukaan noussut isoksi teemaksi. Käsillä ei ole isoa maahanmuuttokriisiä, joten Wildersin muslimi- ja maahanmuuttovastaiset heitot eivät ole puhutelleet kuten 2015, jolloin pakolaiskriisi siivitti populistijohtajan kannatusmittausten kärkeen.

Pääministeri Mark Rutten VVD on isoimpana puolueena saamassa vetovastuun hallitusneuvotteluissa. Puoluekentän sirpaloitumisen takia edessä ovat vaikeat neuvottelut.

– Hallituksen muodostamisen kannalta 5–6 puoluetta on tärkeässä asemassa. Näistä puolueista työväenpuolue kokee todennäköisesti niin kovan vaalitappion, ettei se lähde hallitukseen, Schout arvioi.