Asiantuntija jättäisi faktantarkastajat käsivarren mitan päähän valtioista

Valheet kuulostavat suomalaisittain absurdeilta, mutta joku saattaa niihin langeta: Ruotsia uhkaa sisällissota, Suomi ja Saksa ovat lähdössä EU:sta, Suomi karkottaa venäläisiä isovanhempia.

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä disinformaatiosta, jotka East Stratcom nosti esiin viime vuonna.

Disinformaatio on virheellistä tietoa, jonka levittämisellä pyritään tahallaan aiheuttamaan vahinkoa ja epävarmuutta.

Brysselissä osana EU:n ulkosuhdehallintoa toimii 14 ihmisen ryhmä, joka seuloo Kremliä myötäilevää, valheellista sisältöä ja julkaisee listausta jutuista.

East Stratcom on perustettu EU-maiden yhteisellä päätöksellä, ja se on kerännyt muutaman toimintavuotensa aikana paljon kehuja.

Viime aikoina joukkoon on kuitenkin liittynyt myös soraääniä. Kriitikkojen mielestä uutisia seulovan ryhmän ei pitäisi olla osa virallisia instituutioita.

Kysymys siitä, voiko valtiollinen toimija listata mikä uutinen on totta ja mikä ei, on hyvin herkkä ja altis populismille.

Ryhmä on ollut puheenaiheena varsinkin Hollannissa sen jälkeen kun se nimesi virheellisesti kolme hollantilaisissa medioissa julkaistua juttua disinformaatioksi ja joutui korjaamaan arvionsa.

Tapauksista on syntynyt myrsky, jonka myötä joukko hollantilaisia parlamentaarikkoja on vaatinut East Stratcomia jopa lopettamaan disinformaation listaamisen. Työryhmää on syytetty sananvapauden rajoittamisesta, vaikka käytännössä jutut vain mainittiin verkkosivuilla.

EU-lähde selittää virheitä sillä, että ne tapahtuivat aivan toiminnan alkuaikoina, kun koko henkilöstö ei ollut vielä töissä. Hän muistuttaa, että arvioinneista voi antaa palautetta.

Käsivarren mitan päähän valtioista

Puolustajien mielestä EU:n on reagoitava Venäjän informaatiovaikuttamiseen napakasti ja heti. Juuri siksi EU-maat päättivät East Stratcomin perustamisesta.

Poynter-instituutin faktojen tarkistuksen verkostoa johtava Alexios Mantzarlis suhtautuu varauksella valtiollisten toimijoiden rooliin.

– En voi olla ajattelematta, että on parempi, että tällainen työ tehdään käsivarren mitan päässä valtiollisista instituutioista, Mantzarlis sanoo.

Apulaisprofessori Anja Bechmann Aarhusin yliopistosta kannustaa EU-maita luomaan toimijoiden verkoston. Disinformaatiota tunnistavien tahojen olisi hänen mielestään hyvä olla itsenäisiä, esimerkiksi akateemisia laitoksia.

Molemmat asiantuntijat osallistuivat alkuvuonna EU-komission työryhmään, joka pohti keinoja puuttua informaatiovaikuttamiseen.

Vastuu myös tavallisella käyttäjällä

Toimia tarvitaan Mantzarlisin mukaan niin verkkopalveluilta, toimittajilta, kouluilta, faktantarkastajilta kuin käyttäjiltä.

Mantzarlis kannustaa arvioimaan tarkasti jaettua sisältöä. Onko sivusto luotettava, koska uutinen on päivitetty, onko esitetty lähteitä?

– Sosiaalisen median käyttäjät, me emme ole vain passiivisia kuluttajia, vaan aktiivisia uutisten levittäjiä. Meidän toiminnallamme on vaikutusta siihen, mitä muut ihmiset näkevät.

Tällä hetkellä ongelma on, että kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa Venäjän disinformaation laajuudesta tai leviämisestä. Bechmann ei täysin luottaisi alustojen tarjoamaan tietoon, koska Facebookin ja Twitterin kaltaisilla pörssiyrityksillä on tarve vaalia mainettaan.

Keskustelua käydään sen takia tavoista, joilla yhtiöt voisivat jakaa informaatiota vaarantamatta käyttäjiensä luottamusta.

Valheita tunnistava ryhmä: Venäläismedian reaktiossa Salisburyn iskuun on tuttu kaava