Baskimaan itsenäisyyshalut hupenevat mutta eivät katoa

Euskal Presoak - Euskal Herrira. Julisteet asuintalojen seinillä Baskimaassa sijaitsevassa Bermeon kaupungissa vaativat separatistijärjestö Etan toimintaan osallistumisesta tuomittuja vankeja Baskimaan vankiloihin lähelle omaisiaan.

Etaan liittyvät vangit on sijoitettu tarkoituksella kauas Baskimaasta, mikä tekee perheiden vierailuista kalliita ja hankalaa. Omaisten asiaa ajava järjestö Etxerat on laskenut, että noin 370 vangista vain muutama istuu tuomiotaan Baskimaan vankiloissa.

Espanjan Baskimaan itsenäisyystaisteluiden lähihistoria on verinen: Etan iskuissa kuoli vuosina 1968-2010 satoja ihmisiä. Järjestö laski aseensa vuonna 2011, ja nyt itsenäistymistaisteluita käydään poliittisin keinoin. Kyselyiden perusteella yhä harvempi baski äänestäisi itsenäisyyden puolesta, jos asiasta käytäisiin kansanäänestys.

Bilbaolaisessa kuppilassa istuva Ibon Arbulu Renteria on ollut vankilassa, sillä hän toimi muun muassa Etan laittomaksi julistetussa poliittisessa siivessä Batasunassa. Edes maanpako ja tuomiot eivät lannistaneet: nyt hän toimii itsenäisyyttä ajavassa vasemmistolaisessa Sortussa, joka on osa separatistista vasemmistoliittoumaa EH Bildua.

Arbulu Renteria ei usko median esittämiä kyselytuloksia vaan pitää niitä valtion ja median välineenä vältellä aihetta.

- Se, että koko keskustelua ei edes käydä, tekee tilanteesta epädemokraattisen. Nyt Espanjassa ei ole demokratiaa.

"Itsenäinen Baskimaa pärjäisi paremmin"

Jotkut ennen kiivaasti itsenäisyyttä ajaneet poliitikot ovat julkisesti sanoneet pitävänsä tavoitetta epärealistisena. Niin toteaa myös Baskien kansallispuolueeseen kuuluva Galdakaon kaupungin pormestari Ibon Uribe Elorrieta toimistossaan kaupungintalolla. Pormestarin omasta mielestä Baskimaa kuitenkin pärjäisi paremmin ilman Espanjaa.

- Itsenäisenä maa olisi tehokkaammin johdettu ja ihmisten elämänlaatu paranisi. En tarkoita, että olemme parempia ihmisiä kuin muut espanjalaiset, mutta Baskimaan hallinto toimii paremmin kuin keskushallinto, hän sanoo.

Pormestarina Uribe Elorrieta tietää, ettei kaupungin kaduilla puhuta itsenäistymisasioista.

- Heille monet muut asiat ovat juuri nyt tärkeämpiä. Kansalaisia kiinnostavat esimerkiksi työllisyys ja sosiaalipalveluiden parantaminen.

Keskusta-oikeistolaisen PP:n Mari Carmen Sanchez on aivan eri mieltä pormestarin kanssa itsenäistymisen eduista. Hän korostaa baskien olevan yleisesti erittäin EU-myönteisiä ja itsenäisenä maa joutuisi ainakin väliaikaisesti irti unionista.

Hän pitää ihmeellisenä ajatusta siitä, ettei ihminen voisi samaan aikaan kokea olevansa sekä baski että espanjalainen. Vastakkainasettelu voi hänen kokemuksensa mukaan olla pahimmillaan vihamielistä.

- Ei Baskimaan lipun heiluttaminen tarkoita sitä, että Espanjan lippu pitää polttaa, hän huomauttaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.