Brasiliaa ravistelee kaksi virusta – koronavirus pahentaa metsäkatoa Amazonilla, joka palaa pian vielä viime vuotta pahemmin

Kun uutistoimisto Associated Press haastatteli São Paolon kuvernööriä João Doriaa huhtikuussa, tämä sanoi Brasilian taistelevan kahta tautia vastaan: koronavirusta ja bolsonarovirusta.

Se on paljon sanottu. Kuten Brasilian presidentti Jair Bolsonaro, myös Doria tunnetaan konservatiivisena poliitikkona.

Huhtikuussa Brasiliassa oli todettu noin 30 000 koronavirustapausta, joista 11 000 oli São Paolon osavaltiossa. Nyt, kaksi kuukautta myöhemmin, Brasiliassa on havaittu yli 1,2 miljoonaa tautitapausta.

Tällä viikolla uusia tartuntoja on kirjattu enimmillään 40 000 päivässä.

Taudin riepotellessa Brasiliaa Bolsonaro on kutsunut koronavirusta ”pikku flunssaksi” ja sanonut atleettisten brasilialaisten selättävän taudin helposti. Presidentti on kritisoinut kovin sanoin kuvernöörien karanteenitoimia ja järjestänyt massatapahtumia kannattajilleen.

Samalla kun koronakriisi riipii kansaa, Bolsonaron hallitus on keskellä kautensa pahinta poliittista kriisiä.

Kevään aikana jo kaksi terveysministeriä on saanut potkut ja irtisanoutunut vastalauseena Bolsonaron koronapolitiikalle. Maan korkeimmalla oikeudella on meneillään kolme erillistä presidenttiin liittyvää korruptiotutkintaa.

Kolmas kriisi odottaa aivan nurkan takana, ja se vaikuttaa Brasilian lisäksi koko maailmaan.

 

Amazon palaa jo nyt, kuukausia ennen tyypillisen palokauden alkua. Tiedelehti Scientific Americanin mukaan tiedemiehet ovat löytäneet satelliittikuvista kaksi laajaa paloa alueilla, joista metsää on hävitetty edellisinä vuosina.

Samalla koronavirus edistää sademetsän hävittämistä. Kun tauti hallitsee uutisotsikoita ja poliittisia väittelyitä, pääsevät laittomat metsänhakkaajat toimimaan rauhassa.

Brasilian kansallisen avaruustutkimusinstituutin INPEn mukaan sademetsää hakattiin tammikuusta huhtikuuhun lähes 75 000 hehtaaria, mikä on 55 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Metsän tuhoajat ovat myös kasvattaneet hakkuuarsenaaliaan: Brasilian ajoneuvokauppaa seuraavan yhdistyksen tilastojen mukaan raivaustraktoreiden myynti yli tuplaantui kevään aikana verrattuna vuoden takaiseen.

 

Useiden tiedemiesten mukaan on lähes varmaa, että Amazon ­roihuaa tänä kesänä vielä viime vuotta voimakkaammin. Kiihtynyt metsäkato lisää myöhemmin maataloutta varten kaskettavia alueita ja siten hallitsemattomien metsäpalojen riskiä.

Tulevat metsäpalot voivat pahentaa myös maan koronavirus­tilannetta. Paloista leviävä savu huonontaa ilmanlaatua ja pahentaa hengitystieinfektioiden riskiä ja oireita. Viime kesän Amazonin paloista levisi savua jopa satojen kilometrien päähän.

Lisäksi laittomien metsätyöläisten pelätään kylvävän virusta viidakkoon. Myöhemmin metsäpaloja pakenevat ihmiset voivat levittää virusta entisestään.

Koronavirus jyllää jo nyt hallitsemattomasti alkuperäiskansojen keskuudessa. Lähimpiin sairaaloihin voi olla satojen kilometrien matka. Amazonin joilla kuljetaan ahtailla veneillä ja kanooteilla, joissa ihmiset istuvat tuntikausia kylki kyljessä.

Huhtikuussa kansainvälinen tutkijaryhmä totesi, että metsäkato lisää myös uusien pandemioiden riskiä tulevina vuosina. Kun viidakon elinympäristö muuttuu palojen seurauksena, ajautuvat uusia viruksia kantavat eläimet helpommin kosketuksiin ihmisen kanssa.

Tutkijaryhmän mukaan joka kolmas eläimistä ihmiseen siirtyvä virus johtuu juuri tällaisesta elinympäristön muutoksesta.

 

Bolsonaron ympäristövastainen hallitus ottaa viruksesta ilon irti. Maan korkeimman oikeuden toukokuussa julkaisemalla videolla ympäristöministeri Ricardo Salles kehotti Bolsonaroa hyödyntämään tautitilannetta.

Salles totesi Bolsonarolle, että presidentin on käytettävä tilaisuus hyväkseen: kun median ja maailman huomio on koronaviruksessa, voi Amazonia koskevia rajoituksia yksinkertaistaa ja purkaa helpommin.

Bolsonaro vei helmikuussa jo ennen viruksen maahantuloa Brasilian senaattiin lakiehdotuksen, joka sallisi hakkuut ja kaivostoiminnan viidakossa asuvien alkuperäiskansojen suojelluilla alueilla.

Tuolloin senaatin alahuoneen puhemies Rodrigo Maia totesi, ettei ehdotusta oteta vielä käsittelyyn. Esitys kuitenkin osoittaa, ettei Bolsonaro ole muuttamassa suhtautumistaan metsäkatoon mitenkään.

 

Ulospäin Bolsonaro yrittää luoda kuvaa, jossa Brasilia välittää sademetsästään. Toukokuussa maan puolustusministeriö ilmoitti lähettävänsä tuhansia sotilaita Amazonille estämään ympäristörikoksia.

Kriitikoiden mukaan kyseessä on julkisuustemppu, sillä hallitus ei tuomitse ympäristörikoksia. Päin vastoin: Bolsonaro on ­useaan otteeseen kannustanut hävittämään metsää ja rakentamaan uusia kaivoksia alueille, joilla se on edelleen laitonta.

New York Timesin käsiinsä saamien asiakirjojen mukaan Brasilian kansallisen ympäristönsuojeluinstituutin Ibaman kirjaamat ympäristörikokset putosivat vuonna 2019 yli puolella edellisen vuoden luvuista, vaikka laittomia metsänhakkuita tehdään yhä enemmän.

Huhtikuussa Bolsonaron hallitus erotti kolme Ibaman vanhempaa virkamiestä sen jälkeen, kun instituutti teki työtään ja yritti estää laittomien ­kullankaivajien kaivuita alkuperäiskansojen suojelualueella.

Toukokuussa hallitus taas siirsi liittovaltion luonnonpuistojen valvonnan ympäristöministeriöltä maatalousministeriölle. Siirto kertoo, että suunnitelmissa on edistää kaupallista toimintaa suojelualueilla.

 

Vielä vaalikampanjansa aikana kaksi vuotta sitten Bolsonaro lupasi puuttua sademetsän katoon ja kasvattaa metsäkatoa valvovien tiedemiesten budjettia kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Toisin kävi: viime kesänä Bolsonaro väitti INPEn tilastoja valheiksi ja erotti instituutin puheenjohtajan, kun tilastojen julkaisua jatkettiin. Tiedeyhteisön budjettia leikattiin jo aiemmin keväällä.

Sama tiedevastaisuus näkyy nyt myös koronatoimissa. Brasilia ehti jo keväällä lopettaa virallisten tilastojen julkaisun, mutta palautti ne myöhemmin hallituksen sivuille. Maan lehdistö ei enää luota lukuihin, vaan kerää omaa koronavirustietokantaansa.

 

Brasilia on tuhon kierteessä, jossa maassa jylläävät kriisit ruokkivat toinen toistaan. Bolsonaron poliittinen ahdinko vie kansan ja päättäjien huomiota sademetsän suojelulta, koronakriisi pahentaa metsän häviämistä ja tulevat metsäpalot taas voivat pahentaa koronakriisiä.

Kriisien kierre ei enää kosketa pelkkää Brasiliaa.

Niin sanottu Amazonin sademetsän keikahduspiste voi olla luultua lähempänä. Se on metsäkadon vaihe, jonka saavutettuaan sademetsä ei enää toivu entiselleen vaan kuivuu ajan myötä väistämättä savanniksi.

Jo vuonna 2018 São Paolon yliopiston ilmastotutkija Carlos Nobre laski, että 20–25 prosentin metsäkato voi keikauttaa Amazonin lopullisen tuhon tielle.

Nobre toisti varoituksensa viime joulukuussa. Amazonin pinta-alasta on nyt tuhottu 17 prosenttia verrattuna sademetsän laajuuteen 1970-luvulla. Sademetsä on toki nähnyt historiassaan paljon viime vuotta pahempiakin palo- ja katovuosia, mutta vastaaviin ei enää ole varaa.

Jos metsäkato jatkuu nykyiseen tahtiin, puolet Amazonista voi Nobren laskelmien mukaan olla mennyttä vuoteen 2050 mennessä. Tuhansien lajien sukupuuton lisäksi se tarkoittaisi miljardien tonnien hiilidioksidipäästöjä, kun metsän sitomat kemikaalit pääsisivät ilmakehään.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.