EU sopi toimista, joilla pyritään estämään aseiden toimittamista Libyaan – vielä ei ole tiedossa, milloin ensimmäiset alukset ryhtyvät toimiin uuden mandaatin alla

EU:n ulkoministerit ovat sopineet toimista, joilla pyritään lopettamaan aseiden virta sodan repimään Libyaan. YK:n vuonna 2011 asettamaa aseidenvientikieltoa on tarkoitus valvoa laivojen ja lentokoneiden avulla.

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan operaation tarkoituksena on katkaista asevienti Libyan sisällissodan molemmille osapuolille. Ulkoministerien tekemä päätös on poliittinen, eikä vielä ole tiedossa, milloin ensimmäiset alukset ryhtyvät toimiin uuden mandaatin alla.

Haaviston mukaan on myös liian aikaista arvioida sitä, millä tavoin Suomi mahdollisesti osallistuu operaatioon.

EU:n valvonnan on määrä keskittyä itäiselle Välimerelle, jota kautta aseita kuljetetaan aseidenvientikiellosta huolimatta Libyaan. Tämä maantieteellinen rajaus tehtiin Itävallan rauhoittamiseksi. Itävalta vastusti aiemmin laivojen ottamista mukaan valvontatehtäviin, koska se pelkäsi tämän lisäävän siirtolaisten tuloa Eurooppaan. Unkari on ollut Itävallan kanssa samoilla linjoilla.

Itävaltaa tyydyttänee myös Italian ulkoministerin Luigi Di Maion lupaus, että meripartiointi päättyy, jos siitä tulee vetovoimatekijä siirtolaisille.

Haavisto kuvailee, että ulkoministerien kokouksessa käytiin läpi karttoja, joissa eri reittejä tarkasteltiin.

–  Reitit, joita pakolaiset ja ihmissalakuljettajat ovat käyttäneet, ovat enemmän läntisiä reittejä, joten nämä eivät edes välttämättä kohtaa maantieteellisesti, Haavisto kertoi suomalaistoimittajille Brysselissä.

Ulkoministerikokouksessa oli esillä myös mahdollisuus valvoa asevientikieltoa maasta käsin, esimerkiksi satamissa. Haaviston mukaan tämä kuitenkin todettiin tulevaisuudessa selvitettäväksi asiaksi.

–  Siinä tietysti tulee kysymys jo siitä, onko sellaisia Libyan viranomaisia, joiden kanssa siitä voisi sopia ja mikä on tällaisen maaoperaation turvallisuus, Haavisto kuvasi asian mutkikkuutta.

Taustalla operaatio Sophia

Kyse on tavallaan EU:n aikaisemman merioperaation Sophian elvyttämisestä, mutta uudella nimellä ja uudella mandaatilla. Eroa aiempaan on siinä, että nyt operaation ensisijainen tavoite on asevientikiellon valvonta.

Haaviston mukaan uudessa mandaatissa säilyvät kuitenkin myös maininnat maahanmuuttoon liittyvän järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta sekä Libyan merivartioston koulutustehtävät.

EU:n operaatio Sophiaan kuuluneet laivat lakkasivat seilaamasta Välimerellä viime vuonna. Operaation tavoitteena oli pysäyttää ihmissalakuljettajat, ja alukset ovat pelastaneet kymmeniätuhansia siirtolaisia Välimerellä vuoden 2015 jälkeen.

Meripartioinnista väännettiin pitkään

Ulkoministerien kokouksessa punnittiin hartaasti sitä, tarvitaanko valvonnassa ylipäätään meripartiointia. Keskustelu venyi pitkäksi ja lounas myöhästyi tunnilla.

–  Siinä oli monia mutkia ennen kuin päästiin yhteiseen lopputulokseen, Haavisto sanoi.

Haaviston mukaan ennen kokouksen alkua ei ollut mitään varmuutta siitä, pystyttäisiinkö asiasta tekemään päätöstä. Kokouksen kuluessa ulkoministerit etsivät, hakivat ja lopulta onnistuivat löytämään sellaiset muotoilut, jotka kaikki jäsenmaat pystyivät yksimielisesti hyväksymään.

Saksan ulkoministeri Heiko Maas summasi AFP:n mukaan, että meripartiointi hyväksyttiin "tarpeellisena kokonaiskuvan saamiseksi.

Haaviston mukaan kokouksessa tuotiin esiin myös suhteellisuudentajua.

–  Erittäin hyviä puheenvuoroja käytettiin, joissa sanottiin, että Libyan kriisin jatkuminen on kuitenkin se, joka eniten tuottaa pakolaisuutta, eikä merellinen asevientiä valvova operaatio, Haavisto kertoi.

Ulkovallat sekaantuneet sisällissotaan

Aseidenvientikiellon pitävyys on katsottu elintärkeäksi Libyan tilanteen vakiinnuttamiseksi. Libyassa kansainvälisesti tunnustettua GNA-hallinto on joutunut sotapäällikkö Khalifa Haftarin joukkojen hyökkäyksen kohteeksi. Haftarin hallinnassa on suuria alueita maan etelä- ja itäosissa.

Sisällissotaan on sotkeutunut monia muita maita, pääosin tukemalla sodan eri osapuolia. YK on koko prosessin ajan vaatinut, että ulkovallat lopettavat sekaantumisen Libyan asioihin. Muun muassa Turkki on tukenut GNA-hallintoa, kun taas monet arabimaat ja Venäjä ovat tukeneet Haftarin joukkoja.

Haaviston mukaan tärkeää, että EU:lla on yhtenäinen kanta Libya-kysymyksiin, koska alue vaikuttaa Eurooppaan esimerkiksi pakolaisvirtojen ja talouden kautta.

–  Jos EU:lla ei ole yhteistä kantaa, niin myöskin muiden toimijoiden vaikutusvalta Libyassa kasvaa, Haavisto sanoi viitaten Turkkiin ja Venäjään.

Libyassa on käyty sisällissotaa vuoden 2011 kansannoususta lähtien. Tuolloin pitkäaikainen diktaattori Muammar Gaddafi syrjäytettiin sotilasliitto Naton johtaman koalition tukemassa operaatiossa.

YK:n turvallisuusneuvosto on hyväksynyt päätöslauselman, jossa se vaatii pysyvää tulitaukoa vuosien sisällissodan repimään Libyaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.