Erna Solberg hätyyttelee jatkokautta Norjan pääministerinä – pienpuolueet ratkaisevassa asemassa

Norjan pääministeri Erna Solberg vaikuttaa olevan tiukasti kiinni jatkokaudessa, kun parlamenttivaaleihin on aikaa enää noin viikko. Yleisradioyhtiö NRK:n viime tiistaina julkaisema kysely povaa Solbergin johtamille konservatiiveille suurimman puolueen asemaa suurkäräjillä. Tämä olisi ensimmäinen kerta yli 90 vuoteen, kun konservatiivit nousisivat työväenpuoluetta suuremmaksi parlamenttiryhmäksi.

Tilanne on kiusallinen työväenpuolueelle, joka ei ole puheenjohtajansa Jonas Gahr Stören johdolla onnistunut uskottavasti haastamaan Solbergin porvarihallitusta.

NRK:n kyselyssä työväenpuolueen kannatus oli romahtanut noin 24 prosenttiin. Kampanjansa loppusuoralla kompuroinut puolue on muissakin viimeaikaisissa kyselyissä saanut alle 30 prosentin kannatuslukemia, kun sen suosio oli parhaimmillaan viime talvena lähes 40 prosentin tuntumassa.

Pohjoismaiden tutkimuksen dosentti Johan Strang kertoo, että norjalaisasiantuntijat ovat pohtineet kompuroinnin syytä. Osasyy voi olla puheenjohtaja Störessä, jolla ei Strangin mukaan ole samanlaista vetovoimaa kuin edeltäjä Jens Stoltenbergilla.

– Störe on oikeastaan muuten aivan samanlainen mies kuin Stoltenberg, mutta ei yhtä karismaattinen, Strang sanoo.

Hän arvioi, että nykyisille hallituspuolueille, Solbergin konservatiiveille ja populistiselle edistyspuolueelle, tilanne ennen vaaleja näyttääkin hyvältä.

Pienpuolueet kokoaan painavampia

Pääministerikisan ratkaisee lopulta se, millainen hallituskokoonpano on mahdollinen vaalien jälkeen. Parlamentin suurin puoluekaan ei välttämättä löydä sopivia hallituskumppaneita ja mahdollisia tukipuolueita enemmistöasemaa varten.

Konservatiivien ja edistyspuolueen porvarihallitus on tähän asti hallinnut kristillisdemokraattien ja liberaalin venstren tuella. Strang kertoo, että edistyspuolueen tekemä hallituspolitiikka on ärsyttänyt kumpaakin tukipuoluetta.

– Voi olla, että vaikka nämä kaksi hallituspuoluetta pärjäisivät vaaleissa hyvin, niin hallituskuvio voi vaihtua, jos tukipuolueet eivät suostu enää samaan järjestelyyn.

Nykyisen yhteistyön jatkumisen uhkana on myös se, jos tukipuolueista esimerkiksi venstre ei pääse vaalikynnyksen yli. Pienet puolueet ovat näin saamassa kokoaan suuremman roolin, kun niiden äänisaalis voi heiluttaa hallitusneuvotteluita voimakkaasti.

Strang lisää, että taktinen äänestys voi nousta merkittävään rooliin.

Edistyspuolue selvinnyt hallituskaudesta

Tulevia parlamenttivaaleja pidetään testinä populistiselle edistyspuolueelle, jonka ensimmäinen hallituskausi on tulossa päätökseen. Strang arvioi, että edistyspuolue on suoriutunut hallitusvastuusta verrattain hyvin, sillä esimerkiksi perussuomalaisiin verrattuna edistyspuolue ei ole joutunut hallituksessa tekemään vaikeita leikkauspäätöksiä.

– Puolueen historia on myös täysin toinen. Puolue perustettiin 1970-luvulla erityisesti verotuskriittisenä puolueena, Strang muistuttaa.

Puolueista löytyy kuitenkin yhtymäkohtia, kuten kova maahanmuuttopolitiikka. Lisäksi Strang pohtii, että puolueen johtohahmoissa on suomalaiseen silmään tuttuja piirteitä.

– Paikallinen (Jussi) Halla-aho on Sylvi Listhaug, joka pyrkii aina provosoimaan, kun taas puoluetoveri Siv Jensen toimii eräänlaisena sovittelijana. Heillä on hieman tällainen hyvä poliisi, paha poliisi -asetelma.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.