Fyysikko Stephen Hawkingin arkkua kantoivat hänen collegensa vahtimestarit

Britannian Cambridgessa ihmisiä oli lauantaina mustanaan katujen varsilla seuraamassa fyysikko Stephen Hawkingin hautajaissaattueen etenemistä. Kun se saapui määränpäähänsä yliopiston alueella sijaitsevan kirkon luo, kellot löivät 76 kertaa, yksi lyönti jokaiselle Hawkingin elinvuodelle.

Hawkingin tammiarkun päällä oli kaksi kukka-asetelmaa, joista toisessa oli valkoisia liljoja ja toisessa valkoisia ruusuja. Liljat edustivat universumia ja ruusut Pohjantähteä. Arkun kantoivat sisälle kirkkoon kuusi vahtimestaria Gonville and Caius Collegesta, jossa Hawking työskenteli yli 50 vuotta.

Tilaisuuteen oli kutsuttu 500 fyysikon omaista ja sukulaista sekä hänet tuntenutta ihmistä.

Kutsuttujen vieraiden joukossa oli muun muassa näyttelijä Eddie Redmayne, joka näytteli Hawkingia vuonna 2014 valmistuneessa elokuvassa Kaiken teoria. Redmayne luki hautajaistilaisuudessa otteen Vanhan testamentin Saarnaajan kirjasta. Hänen jälkeensä esiintymisvuorossa oli brittiläinen tähtitieteilijä Martin Rees.

Muistotilaisuudessa puhuivat Hawkingin vanhin poika Robert Hawking ja yksi Hawkingin entinen oppilas professori Fay Dowker.

 

Viimeinen leposija Newtonin ja Darwinin lähellä

 

Hawkingin maalliset jäännökset tuhkataan ja haudataan 15. kesäkuuta Lontoon Westminster Abbeyyn kiitosjumalanpalveluksen yhteydessä. Arvostetun fyysikon viimeinen leposija sijaitsee toisten tieteen jättiläisten Isaac Newtonin ja Charles Darwinin hautojen lähellä.

Hawkin menehtyi 76-vuotiaana 14. maaliskuuta. Hawking kuoli kotonaan Cambridgessa samana päivänä, jolloin fyysikko Albert Einsteinin syntymästä tuli kuluneeksi 139 vuotta. Hawking oli syntynyt 8. tammikuuta 1942, samana päivänä kuin modernin tieteen isän Galileo Galilein kuolemasta tuli kuluneeksi 300 vuotta. Hawkingia onkin luonnehdittu aikamme vastineeksi Galileille ja Einsteinille.

Tieteen supertähden uran teki häkellyttäväksi myös se, että Hawking kärsi yli 50 vuotta vakavasta ALS-taudista. Kun sairaus diagnosoitiin vuonna 1964, lääkärit arvioivat hänellä olevan vain pari elinvuotta jäljellä.

 

Hawking ei pelännyt kuolemaa

 

Hawking ansioitui erityisesti avaruuden mustien aukkojen tutkijana. Mustasta aukosta lähtevä säteily kantaa hänen nimeään.

Hawking ei pelännyt kuolemaa ja tyrmäsi täysin uskontojen vision kuoleman jälkeisestä elämästä.

– Olen elänyt ennenaikaisen kuoleman varjossa viimeiset 49 vuotta. En pelkää kuolemaa, mutta minulla ei ole kiire kuolla. On niin paljon tehtävää ensin, hän sanoi Guardianin haastattelussa vuonna 2011.

– Vertaisin aivoja tietokoneeseen, joka lakkaa toimimasta, kun sen komponentit menevät epäkuntoon. Rikkinäisille tietokoneille ei ole olemassa taivasta. Taivas on vain satu ihmisille, jotka pelkäävät pimeää, hän jatkoi.