Israelin isku Iranin joukkoja vastaan herätti huolia täysimittaisesta sodasta

Israelin ja Iranin välisen sodan syttymiselle on olemassa varteenotettava riski, sanoo Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola. Hän kuitenkin arvioi, että molemmilla osapuolilla on paljon syitä pyrkiä hillitsemään tilanteen kärjistymistä.

Huoli sodasta arkkivihollisten kesken nousi pinnalle torstain vastaisena yönä, kun Israel iski Syyriassa useisiin kohteisiin, jotka sen mukaan ovat Iranin joukkojen hallussa.

Israelin asevoimien mukaan operaatio oli yksi suurimmista viime vuosina ja se kohdistui "liki kaikkeen" Iranin infrastruktuuriin Syyriassa. Syrian Observatory for Human Rights -järjestön mukaan Israelin iskuissa kuoli yli 20 ihmistä, jotka kuuluivat Syyrian hallituksen puolella taisteleviin joukkoihin.

Operaatio oli vastaus raketti-iskuun, joka tehtiin Syyriasta käsin kohti Israelin sotilaita Golanin kukkuloilla. Israel syyttää iskusta Irania, joka ei ole vahvistanut olevansa iskun takana.

– Niin kauan kuin tämä pysyy Syyrian sisällä, se pysyy helpommin hallinnassa. Sitten jos tämä laajenee Syyrian ulkopuolelle, esimerkiksi Libanoniin, potentiaalinen uhka on ihan eri tasolla, Juusola arvioi STT:lle täysimittaisen sodan uhkaa.

Juusolan mukaan ei voi sanoa varmasti, onko iskujen ajankohdalla yhteyttä Yhdysvaltain vetäytymiseen Iranin ydinsopimuksesta. Hän kuitenkin sanoo, että sopimuksen osittainen kaatuminen varmasti vähentää pidäkkeitä Iranin ja Israelin välillä.

Juusola muistuttaa, että tilanne Israelin ja Iranin välillä Syyriassa on kiristynyt jo kuukausien ajan, kun Iranin tukemat Syyrian hallituksen joukot ovat päässeet sodassa niskan päälle.

 

Venäjällä rauhoittelijan rooli

 

Iranilla on syitä välttää konfliktin kärjistymistä. Konflikti Israelin kanssa uhkaisi sen Syyrian sodassa saavuttamia voittoja. Iranin liiallinen aggressiivisuus myös voisi saada Euroopan valtiotkin vetäytymään ydinsopimuksesta.

– Kuvittelisin, että tämä hillitsee Iranin osalta tätä tilannetta. Sitten on tietysti Venäjä, jonka etu ei varmasti ole se, että sen asema ja saavutukset Syyriassa joutuvat uhanalaisiksi sen takia, että kaksi sen liittolaista hakevat sotaa keskenään. Venäjän roolin luulisi olevan tässä sellainen rauhoittava, Juusola sanoo.

Israelinkaan intresseissä ei ole täysimittainen sota.

– Israel haluaa pitää yllä tällaista pelotetta, että Iran ei ylittäisi määrättyjä rajoja mitkä se asettaa sille Syyrian alueella. Se pyrkii estämään sitä, että Iran kehittää joukkojaan tai sen tukemia joukkoja Israelin kannalta pelottavan voimakkaiksi Syyriassa.

 

USA tuki Israelia

 

Kansainväliset reaktiot Israelin iskuihin vaihtelivat. Syyria syytti Israelia aggressiivisesta käytöksestä, joka johtaa jännitteiden kasvamiseen alueella ja on vakava uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle.

Venäjä, Ranska, Britannia ja Saksa kehottivat kaikkia osapuolia malttiin. Venäjä oli yhteydessä molempiin osapuoliin ja kuvaili tilannetta huolestuttavaksi.

Yhdysvallat puolestaan ilmaisi tukensa Israelilla ilmoittamalla, että maalla on oikeus itsepuolustukseen. Yhdysvallat syytti Irania provokatiivisista iskuista.

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu sanoi, että Iran ylitti 'punaisen viivan' ampumalla raketteja Israelin sotilaita kohti. Netanjahun mukaan Israelin isku oli asianmukainen vastaus.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.