Koronan lykkäämä Venäjän perustuslakiäänestys yritetään järjestää kuukauden kuluttua

Venäjällä järjestetään 1. heinäkuuta koko maan laajuinen äänestys uudistuksista perustuslakiin. Asiasta ilmoitti presidentti Vladimir Putin maanantaina. Alun perin äänestys piti järjestää jo 22. huhtikuuta, mutta sitä lykättiin koronavirusepidemian takia.

–  Kun pandemiatilanne paranee me palaamme tietysti normaaliin elämään, vaaliviranomaisten kanssa keskustellut Putin sanoi.

Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan Ella Pamfilovan mukaan ennakkoäänestäminen voitaisiin aloittaa jo 25. kesäkuuta, jotta koronavirusta levittäviltä väkijoukoilta vältyttäisiin. Hän ehdotti myös äänestämistä ulkoilmassa, liikkuvia äänestyspaikkoja sekä nettiäänestämistä joillakin alueilla.

Moni voisi kyseenalaistaa Putinin arvion koronatilanteen parantumisesta Venäjällä, jossa on maailman kolmanneksi entinen virustartuntoja (vajaat 415  000) Yhdysvaltain ja Brasilian jälkeen. Viimeksi kuluneiden parin päivän aikana tartunnat ovat lisääntyneet noin 9  000 tapauksen vuorokausivauhtia.

"Syksyä pelätään"

Äänestys perustuslaista ei edes ole muodollisesti välttämätön, sillä muutokset on jo hyväksytty Venäjän parlamentissa ja perustuslakituomioistuimessa.

–  Äänestys taitaa olla suurempi poliittinen arvovaltakysymys kuin aavistimmekaan, niin pakkomielteisesti Putin tuntuu sitä ajavan, arvioi vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista.

Hän ennakoi jo hieman ennen Putinin ilmoitusta, että paineet äänestyksen järjestämiseen pian ovat kovat. Hiljattain julkaistussa Levada-tutkimuslaitoksen kyselyssä Putiniin sanoi luottavansa enää 25 prosenttia vastaajista.

–  Putinin suosio sukeltaa vahvasti ja se luo suuria paineita, Lassila sanoo.

Äänestyksen uuden ajankohdan oli jo etukäteen veikkailtu olevan pian voitonpäivän sotilasparaatin jälkeen, joka sekin jouduttiin lykkäämään toukokuulta 24:nneksi kesäkuuta.

–  On kyllä melkoinen kysymysmerkki, kuinka uskottavasti ja kivuttomasti äänestys kyetään näin lyhyessä ajassa järjestämään, Lassila pohtii.

Kremlissä otetaan nyt melkoista riskiä, sillä epidemiatilanne voi uudestaan pahentua ja paraatin sekä äänestyksen lykkääminen uudestaan olisi äärimmäisen nöyryyttävää. Toisaalta Putinin hallinnon näkökulmasta vaihtoehtoa ei ehkä ole, sillä koronapandemian talousvaikutukset eivät ole iskeneet venäläisiin vielä täysillä.

–  Kyllä yksi syy, miksi halutaan kiirehtiä, on, että syksyä pelätään. Siinä vaiheessa nähdään koko voimalla kansakunnan köyhtyminen, Lassila sanoo.

Putin vallassa vuoteen 2036?

Putin pisti hankkeen perustuslain uudistamisesta alulle linjapuheessaan tammikuun puolivälissä. Aluksi näytti siltä, etteivät uudistukset vaikuta Putin väistymiseen presidentin paikalta viimeisen virkakauden päätteeksi vuonna 2024.

Maaliskuussa duuman käsittelyssä kuitenkin hyväksyttiin ehdotus, jonka mukaan nykyisen presidentin virkakausien määrä nollataan. Tämän myötä määräys virkakausien rajoittumisesta kahteen ei koske Putinia, joka voi asettua ehdolle vuoden 2024 presidentinvaaleissa ja pysyä teoriassa vallassa aina vuoteen 2036 saakka. Putin ei ole itse vahvistanut tavoittelevansa jatkokautta.

Neljännellä virkakaudellaan oleva 67-vuotias Putin on ollut Venäjän presidentti vuosina 2000–2008 sekä jälleen vuodesta 2012 alkaen. Vuosina 2008–2012 hän toimi pääministerinä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.