Länsimailla kivinen tie Afganistanissa - turvallisuustilanne heikkenee ja köyhyys syvenee

Afganistan on Suomen suurin kahdenvälisen kehitysyhteistyön kumppani. Suomi on sitoutunut avustamaan sodasta ja terrorismista kärsivää maata noin 110 miljoonalla eurolla vuosina 2017–2020.

Kehitysyhteistyö ei ole vaakalaudalla, vaikka turvallisuustilanne maassa heikkenee. Viime vuonna Naton huippukokouksessa Varsovassa länsikoalitio sitoutui neljäksi vuodeksi eteenpäin tukemaan Afganistanin turvallisuusjoukkoja, ja Brysselin ministerikonferenssissa länsimaat antoivat kehitysapulupauksensa Afganistanille.

– Vaikka apuriippuvuuden vähenemistä toivotaan, maata ei voi jättää oman onnensa nojaan, sanoo Suomen Afganistanin-suurlähettiläs Anne Meskanen.

Meskasen mukaan pelko maan vajoamisesta täydelliseen kaaokseen ja terroristien temmellyskentäksi on syy, miksi Afganistanista ei voida lähteä pois.

– Seuraukset ulottuisivat Suomeenkin asti, syyskuusta 2015 Suomen Afganistanin-suurlähettiläänä toiminut Meskanen toteaa.

Isis vahvistuu alueella

Afganistanin turvallisuustilanne alkoi heiketä viime vuonna. Vuoden 2015 alussa vastuu turvallisuudesta siirtyi koalitiolta Afganistanille itselleen.

– Viime vuonna ja nyt alkuvuoden aikana iskuja on ollut paljon. Taliban julistaa taistelukauden alkavaksi tämän kuukauden aikana, joten tilanteen odotetaan jatkuvan vaikeana. Lisäksi pääkaupungissa Kabulissa on ollut muutama erittäin näyttävä Daeshin (eli Isisin) isku, Meskanen kertoo.

Viimeisin Daeshin isku tuli jo Suomen Kabulin-suurlähetystön porteille. Isku tehtiin sotilassairaalaan, joka sijaitsee 400 metrin päässä lähetystöstä.

– Daeshin voimaa hyvin pitkään aliarvioitiin. Kun menin Afganistaniin syksyllä 2015, Daeshia pidettiin vain orastavana juttuna ja talibaneina, jotka ovat vaihtaneet lipun väriä. Näin ei ole, vaan Daesh on erittäin vahva Afganistanin itäosissa ja on nyt levittäytynyt muualle maahan, Meskanen sanoo.

Myös Taliban on vahvistanut asemiaan, ja sillä on eniten maapinta-alaa hallussaan sitten vuoden 2001, jolloin liike kukistettiin. Talibanin tavoitteena on kaataa lännen tukema Afganistanin hallitus.

– Pahinta on se, että viime vuonna siviiliuhrien määrä nousi uuteen ennätykseen, Meskanen huomauttaa.

Myös köyhyys lisääntyy

– Huolimatta kaikista niistä sadoista miljardeista euroista ja dollareista, joita Afganistaniin on pumpattu vuoden 2001 jälkeen, köyhyys maassa on lisääntynyt. Me emme ole onnistuneet selättämään köyhyyttä, Meskanen toteaa.

Esimerkiksi Suomen kehitysapu Afganistaniin on ollut vuodesta 2002 lähtien yhteensä 275 miljoonaa euroa ja sotilaallisen kriisinhallinnan rahoitus noin 300 miljoonaa euroa.

Toissa vuonna 39 prosenttia afganistanilaisista eli köyhyysrajan alapuolella, nyt jopa puolet. Köyhyys ei vähene, sillä talouskasvu on heikkoa mutta väestönkasvu nopeaa. Maan talous nojaa sotatalouteen ja huumekauppaan, jotka ovat kapinallisten hallussa.

– Sotatalous ruokkii konfliktia, eikä rauhantahtoa ole, kun niin moni hyötyy siitä, Meskanen arvioi.

Myös äitiys- ja lapsikuolleisuus on lisääntynyt, mitä Meskanen pitää ”sydäntä raastavana”.

– Edes perusjuttuja, kuten terveydenhuoltoa, ei ole 16 vuoden aikana saatu kuntoon. On äärimmäisen vaikeaa saada aikaan kestävää kehitystä, kun osassa maata käydään avointa sotaa. Toinen ongelma on kaikkialle ulottuva rakenteellinen, laaja korruptio.

Toivoa on, kun tytöt kulkevat kouluun