Morsiansieppaukset nostattavat mielenosoituksia Kirgisiassa – perinne juontaa juurensa paimentolaisajasta

Suomalaisissa kesähäissä yksi ohjelmanumero on usein leikkimielinen morsiamenryöstö, mutta keskiaasialaisessa Kirgisiassa se on monelle karua todellisuutta. YK:n kehitysohjelma UNDP arvioi, että joka viidennessä avioliitossa morsian on siepattu.

Joskus sieppaus saattaa päättyä jopa naisen kuolemaan, kuten kävi 20-vuotiaan Burulai Turdaaly Kyzyn kohdalla. Hän olisi halunnut opiskella lastenlääkäriksi ja solmia avioliiton pitkäaikaisen poikaystävänsä kanssa, mutta toisin kävi.

Sieppaajaksi epäilty 30-vuotias mustasukkainen mies surmasi naisen poliisin tiloissa maan pohjoisosassa toukokuussa.

Tapaus on järkyttänyt laajasti kuusimiljoonaisessa Kirgisiassa ja tuonut kaduille tuhansia ihmisiä. Myös YK ja ihmisoikeusjärjestöt ovat tuominneet tapauksen.

Useita poliiseja on rangaistu huolimattomuudesta, koska miehen epäillään puukottaneen naisen, kun tämä oli poliisin tiloissa antamassa hänestä todistajanlausuntoa.

Lakia ei noudateta

Kirgisiassa sieppausten perinne ulottuu paimentolaisaikaan. Neuvostoaikanakin perinne säilyi, joskin pienemmässä mitassa. Joidenkin mielestä käytäntö on säilynyt muun muassa yhteiskunnallisen vanhoillisuuden ja maaseudun perheiden köyhyyden takia.

Avioliittoon sieppaamisesta voidaan tuomita Kirgisiassa vankeuteen enimmillään seitsemäksi vuodeksi. Arvostelijoiden mukaan lain noudattamista ei kuitenkaan valvota kunnolla.

– (Ongelma on) lainvalvonta ja juridiset käytännöt, sanoo Umutai Dauletova, joka on UNDP:n tasa-arvokysymysten koordinaattori Kirgisiassa.

UNDP:n viime vuonna tekemä tutkimus osoittaa, että noin 70 prosenttia morsiamen sieppauksiin liittyvistä rikosjutuista raukeaa.

Virallisten tietojen mukaan vain yksi ihminen tuomittiin Kirgisiassa vankeuteen morsiamen sieppauksesta viime vuonna.

Kesäkuussa useita tuhansia ihmisiä osoitti mieltään sieppauksia vastaan kahdessa mielenosoituksessa pääkaupunki Bishkekissä.