Vuonna 2050 merissä ennustetaan olevan enemmän muovia kuin kaloja

Muovilla on tänä vuonna 110-vuotissyntymäpäivät. Muovin aikakauden katsotaan alkaneen vuonna 1907, kun belgialais-amerikkalainen kemisti Leo Baekeland keksi ensimmäisen täysin synteettisen muovin, bakeliitin.

Muovi on laaja käsite, jonka alla puhutaan monenlaisista materiaaleista. Muovit ovat synteettisiä tai puolisynteettisiä pitkiä molekyyliketjuja, joissa on mukana ainakin hiiltä. Muovien yhteisenä piirteenä on se, että ne ovat muovattavia, ja tästä johtuu niiden nimityskin.

Muovia on ehditty 110 vuodessa valmistaa valtava määrä. Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä julkaisi kesällä tiedeartikkelin, jossa todettiin, että ihmiskunta on tuottanut muovia kaiken kaikkiaan noin 8 300 miljardia kiloa. Kaikesta muovista on tullut tutkijoiden arvion mukaan noin 6 300 miljardia kiloa muovijätettä. Näistä vain noin yhdeksän prosenttia on kierrätetty, 12 prosenttia on poltettu ja loput 79 prosenttia on heitetty maailman kaatopaikoille, luontoon ja meriin.

Tutkijat totesivat, että jos nykyiset tuotanto- ja jätteenhuoltotrendit jatkuvat, niin vuonna 2050 luonnossa lojuu jo noin 12 000 miljardia kiloa muovijätettä. Saman verran painaa kaksi miljardia afrikkalaista savanninorsua.

Muovijäte on suurin ongelma merille. YK:n mukaan joka vuosi maailman meriin päätyy yli kahdeksan miljoonaa tonnia muovia. Rekka-autollinen muovia joka minuutti.

Valtamerissä on tällä hetkellä viisi valtavaa merivirtojen kokoamaa muovilauttaa. Tutkijat ovat jo varoitelleet, että muovijäte alkaa olla ilmastonmuutoksen kaltainen ympäristökatastrofi.

Alkuvuodesta 2016 Ellen MacArthur -järjestö julkaisi raportin, jossa todetaan, että jos muovinkulutuksen kasvu jatkaa ennustetulla tasolla, niin vuonna 2050 maailman merissä on painonsa puolesta jo enemmän muovia kuin kaloja.

Maailman luonnonsäätiö WWF:n meri­asian­tuntija Janica Borg toteaa, että suurin osa maailman merien muovijätteestä tulee Kaakkois-Aasiasta, jossa kertakäyttökulttuuri ja turismi ovat vahvoilla. Lisäksi jätehuolto on alueella kehittymätöntä.

– Yli puolet koko maailman merien muovijätteestä tulee viidestä Kaakkois-Aasian maasta: Kiinasta, Indonesiasta, Filippiineiltä, Vietnamista ja Sri Lankasta, Borg sanoo.

Meristä löytyy niin suurikokoisempaa makromuovia kuin pikkuriikkistä mikromuoviakin. Makromuovia ovat kaikki halkaisijaltaan yli viisi millimetriä pitkät muovikappaleet.

– Muovipillit, tops-puikot, rantalelut, kadonneet sandaalit ja muut muovijätteet takertuvat mereneläimiin, ja muovikappaleet tarttuvat myös lintujen ja merinisäkkäiden kaulaan. Merikilpikonna luulee helposti meressä kelluvaa muovipussia meduusaksi ja syö sen, jolloin pussi tukkii ruoansulatuskanavan ja kilpikonna saattaa kuolla, Borg kuvailee.

Isommat muovikappaleet hajoavat meressä ajan myötä mikromuoviksi, joka on vielä hankalampi ympäristöongelma. Lisäksi mikromuovia kulkeutuu meriin myös suoraan maalta.

– Esimerkiksi auton renkaat kuluvat asfalttia vasten, ja tästä tullut muovijauho huuhtoutuu lopulta meriin, Borg sanoo.

Mereen joutunut mikromuovi saattaa näyttää merieläimille samalta kuin plankton. Mereneläimet syövät mikromuovia, joka sitten kerääntyy ruoansulatuskanavaan ja vie tilaa vatsasta. Eläin ei pysty syömään tarpeeksi ja nääntyy hengiltä.

Mikromuovi myös kasaantuu ravintoketjussa. Eläinplankton saattaa syödä mikromuovia, koska se näyttää kasviplanktonilta. Suuremmat eliöt syövät vuorostaan eläinplanktonia, ja niin muovin määrä kertautuu ravintoketjun huipulle.

– Mikromuovi on rosoista, ja se sitoo itseensä ympäristömyrkkyjä, jotka sitten myös kulkeutuvat myös eläimiin, Borg sanoo.

Hän toteaa, että Suomenkin merissä on jonkin verran muovijätettä, vaikka meillä jätehuolto on tehokas.

– Suomessa tilanne ei ole katastrofaalinen, mutta ei pidä odottaa niin kauan, että se on. Kaikki, mikä joutuu Itämereen, pysyy Itämeressä.