Naton Euroopan-maiden puolustusmenotavoitteeseen on sadan miljardin dollarin matka

Yhdysvaltain ja Euroopan välinen taakanjako Natossa nousi odotetusti esiin Münchenin turvallisuuskonferenssin ensimmäisenä päivänä – mutta varsin sovinnollisessa hengessä. Isäntämaa Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyen myönsi, että eurooppalaisten liittolaisten täytyy kantaa yhteisestä turvallisuudesta enemmän vastuuta.

–  Yhdysvaltain vaatimus suuremmasta taakanjaosta on oikeutettu, von der Leyen sanoi.

Konferenssin yhteydessä julkistetun IISS-tutkimuslaitoksen Military Balance 2019 -selvityksen mukaan kurottavaa riittää. IISS on laskenut, että jos Euroopan Nato-maat haluaisivat täyttää heti sotilasliiton tavoitteen kahden prosentin bruttokansantuoteosuutta vastaavista puolustusmenoista, rahaa pitäisi löytyä yli sata miljardia dollaria.

Kuvaavaa suurelle erolle on se, että Yhdysvallat lisäsi vuodesta 2017 viime vuoteen sotilasmenojaan nimellisesti noin 46 miljardia dollaria. Summa on yhtä suuri kuin Saksan koko puolustusbudjetti.

Monet Euroopan maat ovat toki lisänneet puolustusmenojaan ja pyrkivät kohti kahden prosentin tavoitetta. IISS:n vanhemman neuvonantajan Francois Heisbourgin mukaan kehitystä selittää osin se, että presidentti Donald Trumpin vetäytymisuhkailut Natosta ovat herättäneet liittolaisissa huolta.

–  Ranskalaisten tavoitteena ei ollut kahden prosentin lupauksella miellyttää Yhdysvaltoja tai Trumpia vaan vastata siihen, miten selvitä maailmassa, jossa amerikkalaiset eivät ole yhtä läsnä kuin aiemmin, Heisbourg muotoili.

INF-sopimus kieltäisi Kiinalta paljon

Münchenissä puhuttaa myös keskimatkan ohjukset kieltävä INF-sopimus, josta Yhdysvallat ja Venäjä ovat päättäneet vetäytyä. Lännen ja Venäjän väliseksi mielletyssä kiistassa saattaa olla paljon kyse Kiinasta.

IISS:n arvion mukaan Kiina joutuisi luopumaan suurimmasta osasta ohjusarsenaaliaan, jos se tulisi INF-sopimuksen piiriin. Kieltolistalle joutuisivat lähes kaikki risteilyohjukset ja ballistiset ohjukset.

Instituutin asiantuntijoiden mukaan nykytilanteessa on erittäin epätodennäköistä, että Kiina koskaan liittyisi INF:n kaltaiseen sopimusjärjestelyyn.

IISS:n mukaan Kiina on kehittänyt sotilaallista voimaansa vauhdilla. Vertailussa se jää kuitenkin edelleen selvästi toiseksi Yhdysvalloille.

Siinä missä Yhdysvallat on globaali sotilasmahti, Kiina on sitä ainakin toistaiseksi vasta alueellisesti. Sen virallinen sotilasbudjetti jää noin kolmasosaan Yhdysvaltain vastaavasta.

Venäjän sotilasbudjetti on IISS:n mukaan vasta maailman neljänneksi suurin, ei hirveästi Britannian puolustusmenoja suurempi. Silti lännessä ollaan huolissaan Venäjän uhkasta ja omien puolustusmenojen riittävyydestä.

–  He (venäläiset) tekevät siis jotain fiksummin, Heisbourg tiivisti.

"Vanha vastustaja on taas pelissä"

Britannian puolustusministeri Gavin Williamson suomi kovin sanoin Venäjää Münchenin turvallisuuskokouksessa perjantaina. Williamsonin mukaan Nato-liittolaisten täytyy olla valmiita vastaamaan Venäjän provokaatioihin.

–  Venäjän seikkailupolitiikalla on oltava hinta, Williamson sanoi.

Williamsonin mukaan Venäjän edesvastuuton, sopimuksia ja rajoja loukkaava toiminta korostaa entisestään Naton asemaa Euroopan turvallisuuden peruskalliona. Venäjä yrittää yllyttää länttä uuteen asevarustelukilpaan ja toimii palkkasotureiden ja muiden välikäsien kautta ikään kuin sillä ei olisi "verta käsissään", Williamson sanoi.

–  Vanha vastustaja on jälleen mukana pelissä. 30 vuotta Berliinin muurin murtumisen jälkeen Venäjä on uhka turvallisuudellemme, hän kuvaili.

Williamson vakuutti samalla, että Britannia pysyy Euroopan turvallisuuden takaajana myös pitkään sen jälkeen kun maa on eronnut EU:sta. Hän muun muassa kertoi Britannian lähettävät taistelu- ja tiedusteluhelikoptereita Viroon ja JEF-valmiusjoukon toteuttavan lähikuukausina ensimmäisen operaationsa Itämerellä. Suomi ja Ruotsin kuuluvat JEFiin.

Yhdysvaltain ääntä perjantaina Münchenissä käyttänyt senaattori Lindsey Graham rauhoitteli kuulijoitaan ja vakuutti maansa kongressin uskovan Natoon.

–  Presidentti voi olla hankala pala – mutta niin monet teistäkin, Graham myhäili.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.