Onnellisuus-29ideologiastaan tunnettu Bhutan saa tuloja vesivoimasta ja turismista – hyvinvointi jakautuu yhä epätasaisesti

Bhutanin pieni, omalaatuinen kuningaskunta on kehittänyt poikkeuksellista talouspolitiikkaa jo 1970-luvulta lähtien. Maan kehitysfilosofia tunnetaan nimellä Gross National Happiness (GNH), eli bruttokansanonnellisuus.

Käsitteen otti käyttöön maan neljäs kuningas, jonka mielestä ihmisen henkinen hyvinvointi on tärkeämpää kuin materiaalinen kasvu. Bruttokansanonnellisuuden tavoitteet ovat vaikuttaneet myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Bruttokansanonnellisuuden ytimessä on ollut luonnon ja maan oman kulttuuriperinnön kunnioittaminen.

Nyt Bhutan vaurastuu, mutta säilyykö onnellisuus?

Kymmenen viime vuoden aikana Bhutan on myötä onnistunut parantamaan asukkaidensa elinolosuhteita merkittävästi. Koulutukseen, terveydenhuoltoon ja infrastruktuuriin on satsattu.

Valtio on saanut rahaa uudistuksiin ennen kaikkea vesivoimasta, jota se myy naapurimaalleen Intialle.

– Onnellisuuden edistämiseen tarvitaan taloudellista hyvinvointia, mutta kestävyys on suuri kysymys, pohtii maan suurimman lehden taloustoimittaja Tshering Dorji.

Vesivoimainvestoinnit ovat myös lisänneet maan velkaantumista ja talouskehitys on keskittynyt hyvin pitkälti vesivoiman varaan.

Suurten vesivoimahankkeiden ympäristöriskit ovat herättäneet huolta. Hurjimmat suunnitelmat tarkoittaisivat metsien hävittämistä ja maanvyörymien sekä tulvien
riskejä.

Bhutanilla on periaatteessa korkeat luonnonsuojelulliset päämäärät: maa on suojellut puolet pinta-alastaan ja aikoo siirtyä kokonaan luomuviljelyyn.

Bhutan on myös maailman ainoa hiilinegatiivinen valtio. Sen metsät siis sitovat hiiltä enemmän kuin maa tuottaa hiilidioksipäästöjä.

Toinen kasvava tulonlähde on turismi. Matkailijoiden määrä on ollut viime vuosina kovassa kasvussa.

Bhutan haluaa kuitenkin välttää massaturismia ja sen haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja kulttuuriin. Siksi valtio kerää turisteilta 250 dollarin päivämaksun, joka kattaa matkaoppaan, majoituksen ja ruuat.

– Maamme on ollut hyvin konservatiivinen ja sulkeutunut. Bhutan avautuu vähitellen, mutta se vie aikaa, kuvailee Karma Dema Ideasta, joka on demokratian kehittämiseen panostava kansainvälinen instituutti.

Vuonna 2003 Bhutanin äärimmäinen köyhyys oli vielä 17,6 prosenttia. Vuoteen 2017 mennessä se oli laskenut 1,4 prosenttiin. Myös lapsikuolleisuus on vähentynyt ja elinajan odote kasvanut huomattavasti.

Vaurastuminen on tuonut Bhutaniin hyvinvointia, mutta onni ei jakaudu tasaisesti väestön keskuudessa: kaupunkien asukkaat ovat onnellisempia kuin maaseudun väki ja miehet ovat onnellisempia kuin naiset.

Suurin osa asukkaista saa yhä elantonsa maanviljelystä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.