Putin kiinnostui suomalaisten sukukansoista

Presidentti Vladimir Putin osoitti hiljattain yllättävää kiinnostusta suomalaisten sukukansojen asioihin. Putin nimitti oman edustajansa suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressiin, joka järjestetään neljän vuoden välein.

Kongressi edistää vähemmistö- ja alkuperäiskansojen oikeuksia sekä yhteistyötä kieli- ja kulttuurikysymyksissä. Osallistujat saapuvat Suomesta, Virosta, Unkarista ja Venäjältä.

Uuden tehtävän sai Nikolai Merkushkin, mokshan kieltä puhuva mordvalainen. Putin oli juuri erottanut hänet Samaran alueen kuvernöörin pestistä.

Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen keskuudessa nimitys on herättänyt sekä varovaisen myönteisiä arvioita että kritiikkiä, sanoo Suomi-Venäjä-seuran pääsihteeri Merja Hannus.

– Nimitys kertoo siitä, että suomalais-ugrilainen yhteistyö nähdään tärkeäksi ja siihen halutaan vaikuttaa.

Toiveikkaissa arvioissa Merkushkin toisi suomalais-ugrilaisten kansojen ongelmia Putinin tietoisuuteen. Kriittiset pelkäävät presidentin rajoittavan sitä, kuka Venäjän suomensukuisia kansoja saa edustaa kansainvälisellä areenalla.

 

Kuvernöörikierrätys

 

Ensisijaisesti tarkoitus oli hankkiutua Merkushkinista eroon Samaran kuvernöörinä, arvioi YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijana toimiva Aleksei Tsykarev. Merkushkinin erottaminen on nähty osaksi laajempaa kuvernöörien kierrätystä presidentinvaalien alla.

Vasta myöhemmin alkoi pohdinta, mikä olisi 66-vuotiaalle Merkushkinille sopiva uusi työ.

– Venäjällä periaate on, ettei poliittisesti painavia hahmoja kokonaan syrjäytetä, Tsykarev sanoo.

Tsykarev ja Hannus tuntevat Merkushkinin jo ajalta, jolloin tämä toimi Mordvan tasavallan johtajana ja isännöi suomalais-ugrilaisten kansojen kokouksia. Hannus kertoo, että Merkushkin oli liikkeessä aktiivinen: hänen aikanaan mokshan ja ersän kielet virallistettiin ja Mordva sai suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen.

Merkushkin nautti kansansuosiota, Tsykarev muistelee.

– Hänestä puhuttiin tehokkaana johtajana, koska hänen onnistui rakentaa hyvät suhteet Moskovaan. Toisaalta hän oli hyvin autoritäärinen johtaja.

Vaaleissa mordvalaiset äänestivät johtavaa puoluetta ja Putinia murskaprosentein.

– Merkushkin ei piilottanut ajattelutapaa, että äänestäkää oikein, niin pystymme tinkimään Moskovalta enemmän resursseja.

 

Kontrollin väline?

 

Se, millaisen roolin Merkushkin ottaa uudessa tehtävässään, on vielä mysteeri. Tsykarevin mukaan suomalais-ugrilainen kansainvälinen yhteistyö on Venäjälle tärkeä, koska liike on silta EU:hun.

Merkushkinin nimitys voi olla merkki myös siitä, että Venäjällä liike halutaan tiukempaan kontrolliin, vaikka suomalais-ugrilaisille kansoille on ollut tärkeää edustautua itsenäisesti, ei viranomaisten kautta.

Nimitysuutisen yhteydessä on noussut esiin venäläinen näkemys, jonka mukaan Suomi, Viro ja Unkari pyrkisivät vaikuttamaan sukulaiskansoihin Venäjällä ja lietsomaan jopa separatismia. Merkushkin sanoi itse, etteivät kaikki suomalais-ugrilaiset maat ole Venäjän puolella.

Tsykarevin mukaan Venäjän johto kokee suomalais-ugrilaisen liikkeen uhaksi, vaikkei syytä ole.

– Venäjän suomalais-ugrilaisilla alueilla ei ole separatistisia liikkeitä, tai jos on, ne ovat marginaalisia.

Virallisissa puheissa uhkia ei ole. Hannus muistuttaa, että vastikään Pietarissa pääministerit Juha Sipilä ja Dmitri Medvedev puhuivat suomalais-ugrilaisesta yhteistyöstä myönteisesti.