Ruotsissa syntynyt, suomalaisten vanhempien kasvattama Siiri: "En koe itseäni suomalaiseksi enkä ruotsalaiseksi"

Rauhallisella asuinalueella ruotsalaisen Eskilstunan kunnassa liehuu kaksi lippua, Suomen ja Ruotsin.

Yleensä liput nostetaan salkoon vain juhannuksena. Omakotitalossa asuu Kangasnimeltä kotoisin oleva, vuonna 1970 Eskilstunaan muuttanut Hannu Laitinen perheineen. Ruotsiin lähteminen alkoi kiinnostaa, kun opinnot Suomessa eivät innostaneet, ja Ruotsista tiedettiin löytyvän töitä.

Laitiselle muutto ei ollut niin iso ongelma kuin monelle muulle, sillä hän oli opiskellut ruotsia koulussa ja käynyt lukioaikana Pohjola Nordenin stipendimatkalla Gävlessä. Silti kieli tuotti alkuun vaikeuksia.

– Kun ensimmäisen kerran astuin Tukholmassa laivasta, ajattelin, että olen tullut Puolaan. Tuntui, etten ymmärtänyt sanaakaan ruotsalaisten puheesta. Kesti jonkin aikaa ennen kuin alkoi tajuta, mitä puhutaan.

 

Eskilstunassa Laitinen päätyi aluksi viilatehtaalle. Hän oli suunnitellut jäävänsä Ruotsiin vain kesäksi, mutta syksyllä ei tullutkaan lähdettyä pois. Tehtaan työntekijöistä noin puolet oli suomalaisia.

– Eskilstunan keskusta oli tuolloin täynnä tehtaita. Täällä valmistettiin muun muassa puukkoja ja lukkoja. Viilatehtaalla työskenteli 500-600 ihmistä.

– Suuren muuttoaallon aikaan Eskilstunassa oli tehdasosastoja, joissa ruotsia puhui vain pomo, kaikki muut olivat suomenkielisiä.

 

Vuonna 1973 tuttava vinkkasi Ruotsin radion freelance-toimittajien koulutustilaisuudesta. Laitinen päätti osallistua.

– Työt alkoivat heti seuraavana päivänä. Jossain vaiheessa otin vastaan vakituisen paikan.

– Välillä reissasin vuoden maailmalla ja asuin nelisen vuotta Suomessa. Tulin takaisin Tukholmaan, kun minut pyydettiin radion suomenkielisen toimituksen päälliköksi.

Myöhemmin Laitinen siirtyi television puolelle. Työn kautta hän tapasi myös nykyisen vaimonsa Merja Laitisen.

Perheen 23-vuotias tytär Siiri syntyi Tukholmassa, mutta perhe ei halunnut kasvattaa lasta suurkaupungissa vaan muutti Eskilstunaan. Merja sai työpaikan Västeråsista, Hannu ryhtyi kuvaamaan ja editoimaan juttunsa itse.

– Olin Ruotsin television ensimmäinen sillä tavalla työskentelevä toimittaja, Hannu kertoo.

 

Hannu muistaa Siirin lapsuusajoilta tapauksen, jossa tyttö oli päiväkodin ovella kailottanut kovaan ääneen: ”Meidän isä ei osaa ruotsia. Äiti osaa, mutta isä ei.”

– Se johtui varmaan siitä, että sinä puhuit sellaista Muumipeikko-ruotsia, Siiri arvelee nyt.

Hannu itse ei kokenut epätäydellistä ruotsin kielen taitoaan ongelmaksi, eikä muumiruotsi ärsyttänyt myöskään radion kuulijoita.

Kouluissa suomea äidinkielenään puhuneita lapsia kiusattiin. Ongelmaan puututtiin perustamalla suomalaisluokkia. Esimerkiksi Eskilstunan kouluissa oli parhaimmillaan noin 40 suomalaisluokkaa. Opettajia tuli Suomesta, missä työtilanne oli huono.

Myöhemmin, kun savupiipputeollisuus katosi ja työttömyys nousi, kunnat alkoivat säästää ja suomalaisluokat lopetettiin. Niiden tilalle syntyi yksityisiä ruotsinsuomalaisia kouluja, niin sanottuja vapaakouluja, jollainen Eskilstunassakin nykyisin toimii.

 

Ruotsinsuomalaisen peruskoulun käynyt Siiri sanoo, ettei koe itseään kokonaan suomalaiseksi eikä täysin ruotsalaiseksi.

– Ruotsin kieli on minulla vahvempi kuin suomi. Arvostan silti suomen kielen taitoani. Siitä on ollut hyötyä hakiessani kesätöitä, Siiri sanoo.

Hannun mukaan perheelle oli itsestään selvää, että kotona puhutaan suomea.

– Silti ei ole ollut minkäänlaista ongelmaa siinä, etteikö Siiri oppisi ruotsia.

Tällä hetkellä Hannu on eläkkeellä, Merja jatkaa töitä Ruotsin radion suomenkielisessä Sisuradiossa.

Siiri opiskelee graafista viestintää Eskilstunassa Mälardalenin korkeakoulussa. Kampus sijaitsee entisessä viilatehtaan kiinteistössä.

 

Vaikka Eskilstuna vaikuttaa mitä idyllisimmältä pikkukaupungilta, Hannu Laitisen mukaan kaupunkiin on viime vuosina muodostunut muutama maahanmuuttajien slummialue, jonne ambulanssit eivät uskalla mennä ilman poliisisaattuetta.

Samat 1960- ja 70-luvuilla rakennetut alueet olivat levottomia myös silloin, kun suomalaiset tulivat. Laitinen tunnistaa keskustelun, jota nykyisin käydään maahanmuuttajista eri puolilla Eurooppaa.

– Muutama vuosikymmen sitten julkisuudessa mainittiin aina erikseen, jos johonkin rikokseen syyllistynyt oli suomalainen. Lehdissä kirjoitettiin: En Finne igen (taas suomalainen).

– Suomesta muuttaneiden porukassa oli myös väliinputoajia. Etenkin nuorisorikollisuus oli ruotsinsuomalaisten parissa korkeaa.

– Nyt autoja palaa suunnilleen joka yö. Tänne viime vuosina tulleella maahanmuuttajaporukalla ei tosiaan ole työtä.

– Entiseen verrattuna isoin ero on se, että meidän muuttaessamme Ruotsiin kaikille riitti töitä. Suomalaiset eivät tulleet tänne yhteiskunnan elätettäviksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.