Sunnuntai-iltana Ruotsissa jännitetään vaalien tulosta - hallitusasetelmiin liittyy vielä paljon epävarmuutta

Ruotsin valtiopäivävaalien jälkeisen hallituksen kokoonpanoa on erittäin vaikea ennustaa, sillä perinteiset blokit, porvarit ja punavihreät eivät kumpikaan näytä yltävän lähellekään enemmistöä sunnuntain vaaleissa.

– Tuleva hallituspohja on epäselvä ja erittäin vaikeasti ennustettava, sanoo professori Åsa von Schoultz Helsingin yliopistosta STT:lle.

Ruotsin politiikka alkaa hänen mukaansa muistuttaa varsin paljon Suomen mallia: äänestäjän on entistä vaikeampi tietää vaaliuurnille mennessään, minkä hallituspohjan taakse puolueet asettuvat vaalien jälkeen.

– Ruotsissa sosiaalidemokraatit dominoivat politiikkaa käytännössä koko 1900-luvun ajan, mutta nyt tilanne on toinen. On jännittävää, että Ruotsin vaalien asetelmat näyttävät sellaisilta, joita olemme tottuneet näkemään Suomessa.

Von Schoultz kertoo kuitenkin suoraan, mikä on hänen hallitusveikkaustensa kärjessä:

– Realistisimpana pidän vaihtoehtoa, että porvariallianssi muodostaisi hallituksen, jota ruotsidemokraatit tukisi valtiopäivillä. Mutta jos porvariblokista tulee vaaleissa pienempi kuin vasemmistoblokista, voivat tällaisen hallituspohjan mahdollisuudet olla heikommat.

Samansuuntaisen arvion antaa mielipidemittauksia tekevän Kantar Sifon tutkimusjohtaja Toivo Sjörén.

– Juuri nyt pidän todennäköisimpänä porvarihallitusta, joka saisi epäsuoraa tukea ruotsidemokraateilta, hän sanoo STT:lle.

Myös Sjörénin mukaan asia riippuu osaltaan vaalituloksesta.

Veropolitiikka yhdistää

Viime viikonloppuna SVT:n vaalitentissä ruotsidemokraattien puoluejohtaja Jimmie Åkesson sijoitti puolueensa vasemmisto–oikeisto-skaalalla lähelle maltillista kokoomusta.

– Tämä (asettuminen oikealle) johtuu ennen kaikkea puolueemme veropolitiikasta, hän perusteli.

Myös professori von Schoultz ottaa esille saman näkökohdan:

– Ruotsidemokraatit ovat veropolitiikassa lähellä porvariallianssia. Tällaiselle yhteistyölle voisi olla edellytyksiä, jos allianssin sisällä päästäisiin sopuun esimerkiksi maahanmuuttopolitiikasta.

Hänen mukaansa paljon riippuu siitä, mitä sunnuntain valtiopäivävaalien jälkeisissä neuvotteluissa tapahtuu.

– Arvelen, että puolueissa tullaan sisäisesti käymään lehmänkauppaa eri asioissa. Uskon, että jonkun puolueen on poikettava siitä, mitä he ovat aiemmin sanoneet, jotta maahan voidaan saada toimiva hallitus, von Schoultz arvioi.

Esimerkiksi keskustapuolueen johtaja Annie Lööf on ottanut vaaliväittelyissä roolia ruotsidemokraattien vastavoimana. Myös punavihreän blokin puolueet ovat tiukasti vastustaneet yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa.

Pienpuolueiden kosiskelua

Valtapuolueet sosiaalidemokraatit ja kokoomus ovat mielipidemittausten perusteella matkalla kohti vaalitappiota. Sen sijaan ainakin punavihreän blokin vasemmistopuolue sekä porvariblokin keskusta näyttävät kasvattavan kannatustaan viime vaaleista.

Dagens Nyheter kertoi tällä viikolla, että sosiaalidemokraattinen pääministeri Stefan Löfven pitää mahdollisena yhteistyötä porvarileirin keskustan ja liberaalien kanssa, jos punavihreästä blokista tulee suurempi kuin porvariblokista. Porvarileirissä avauksessa ei ole kuitenkaan innostuttu.

– Keskustassa olevat (porvari)puolueet tietävät, että niiden kannatus saattaa laskea, jos ne menevät mukaan sosiaalidemokraattien hallitukseen. Vaadittaisiin paljon poliittista vaihtokauppaa – ja pitäisi pohtia, mikä hinta sillä on, tutkimusjohtaja Sjörén arvioi.

Kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien muodostama koalitiohallitus näyttää tällä hetkellä sekin epätodennäköiseltä, koska Ruotsin politiikassa paljon painoarvoa saanut vasemmisto–oikeisto-vastakkainasettelu laimenisi.