Suomalaistutkijat: Demokratia kestää populismin – ja jopa Trumpin

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin valtaannousu ja ensimmäiset viikot presidenttinä ovat herättäneet huolta Trumpin vallan rajoista. Trump on allekirjoittanut kyseenalaisia presidentin asetuksia ja muun muassa aliarvioinut oikeuslaitosta tviiteissään sen jälkeen, kun oikeuslaitos kumosi seitsemän muslimienemmistöisen maan kansalaisille asetetun maahantulokiellon.

Vaikka Yhdysvaltain presidentillä on laajat valtaoikeudet, juuri oikeuslaitos voi asettaa rajoja presidentin vallankäytölle.

– Oikeuslaitos voi ottaa tutkittavakseen lakeja ja toimintatapoja, jos niitä on syytä epäillä perustuslain vastaisiksi. Oikeusistuimet ovat Yhdysvalloissa riippumattomia ja valvovat viranomaistoimien lainmukaisuutta, kertoo Oulun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Ari Helo haastattelussa, joka on julkaistu Oulun yliopiston verkkosivulla (2.2.2017).

Helo ennakoi, että oikeudellisia kanteita Trumpin hallinnon toiminnasta on odotettavissa runsaasti.

Lainsäädännöllisesti presidentin toimien rajoittaminen etenee hitaasti.

– Rajoittavat lainsäädäntötoimet ovat hitaita kaksikamarisen kongressin riitaisuuden vuoksi sekä siksi, että liittovaltio on valtava hallintojärjestelmä. Presidentin johtaman hallituksen ei myöskään tarvitse nauttia kongressin luottamusta, vaan se on itsenäinen presidentin neuvoa-antava kabinetti, Helo huomauttaa haastattelussa.

Yhdysvaltain presidentillä on myös huomattava mediavalta.

– Politiikan tutkijat ovat korostaneet presidentin mediavaltaa. Hänet mielletään paitsi toimeenpanovallan haltijaksi myös maan kasvoiksi kaikkialla maailmassa ja hänen vaikutusvaltansa on pitkälti tiedotusvaltaa, Helo sanoo.

Trump ja hänen lähin avustajapiirinsä on kuitenkin tällä hetkellä sotajalalla ns. valtamediaa vastaan ja he ovat nimenneet sen oppositiokseen. Arvovaltaisista sanomalehdistä esimerkiksi New York Times ja Washington Post ovat perustaneet tutkivan journalismin ryhmiä, joiden ainoana tehtävänä on tutkia Trumpin toimia ja tuoda ne julkisuuteen.

Helon mukaan Yhdysvaltain presidentti ei voi kasvattaa presidentin valtaoikeuksia kohti yksinvaltiutta.

– Yhdysvaltain perustuslain muuttaminen vaatii paitsi kongressin hyväksynnän myös kaikkien osavaltioiden ratifioinnin. Jos presidentti ylittää toimivaltuutensa, hänet voidaan aina haastaa valtakunnanoikeuteen. Tällöin oikeusistuimena toimii senaatti korkeimman oikeuden presidentin johdolla. Uhka on Trumpille todellinen. Vaikka senaatti on republikaanien hallinnassa, hänellä on sielläkin paljon vastustajia, Helo ennakoi haastattelussa.

Helo selventää, että Yhdysvalloissa perustuslaki rakentuu sekoitetun hallitusmuodon periaatteesta, jossa lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta kontrolloivat toisiaan.

– Lainsäädäntö tuottaa esteitä toimeenpanovallan väärinkäytölle, presidentti kontrolloi osaltaan lainsäätäjiä ja erityisesti heitä valvoo korkein oikeus, joka voi tutkia minkä tahansa lain perustuslainmukaisuuden.

Myös rauhantutkija, dosentti Marko Lehti Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksesta rauhoittelee Trumpin vallankäytöstä huolestuneita. Lehti sanoo Tampereen yliopiston verkkosivulla julkaistussa haastattelussa (8.2.2017) olevansa huolestunut maailman muuttumisesta arvaamattomaksi, mutta ei usko demokratian olevan uhattuna populismin vuoksi.

Haastattelussa Lehti kuvaa piirteitä, jotka liittyvät populistiseen politiikkaan ja populistisiin johtajiin. Niitä ovat jatkuva kriisiajattelu, vastakkainasettelujen lietsominen ja "me ensin" -ajattelu.

– Populismi on demokratian yksi olomuoto niin kauan, kun se ei muutu autoritaariseksi järjestelmäksi. Sehän on merkki demokratian toimimisesta, että vedotaan kansaan, Lehti toteaa haastattelussa.

Turun yliopiston Yhdysvaltain tutkimukseen erikoistuneen John Morton -tutkimuskeskuksen johtaja Benita Heiskanen näkee Suomen Kuvalehden haastattelussa (5.2.2017) merkkejä Trumpia vastustavista voimista, jopa kansalaisliikkeestä: Trumpin virkaanastujaisia seuranneesta naisten marssista, tuhansien juristien tarjoamasta vapaaehtoisesta avusta pakolaisille sekä jatkuvista presidentin määräyksiä vastustavista mielenosoituksista.

Heiskasen mukaan Trump tuli vahingossa synnyttäneeksi globaalin solidaarisuusliikkeen, joka on voimakkaampi kuin vaihtoehto-oikeisto ja nationalismi.

Trump perusteli ratsioita: "Jengiläisistä, huumediilereistä & muista hankkiudutaan eroon!"