Suomen juhlavuosi näkyy Eskilstunan ruotsinsuomalaisessa koulussa - näin valmistui kortti satavuotiaalle Suomelle

Tavallisena arkipäivänä Eskilstunan ruotsinsuomalaisessa koulussa vallitsee keskittynyt tunnelma. 7–11-vuotiaista lapsista koostuva oppilasryhmä tekee parhaillaan korttia satavuotiaalle Suomelle. Kortissa on oppilaiden askartelemia, Suomen lipun muotoon tehtyjä Suomi-neitoja, jotka jokainen on saanut koristella mieleisellään tavalla.

Kyseessä on tärkeä tehtävä, sillä kortti on tarkoitus lähettää Suomen presidentille Sauli Niinistölle.

– Isovanhempani asuvat Suomessa, ja käymme siellä kesällä heidän luonaan. Suomessa tykkään poimia mustikoita ja tehdä itse mustikkapiirakkaa, kertoo 8-vuotias Zakarias Kuronen.

– Parasta Suomessa on serkkujen tapaaminen, sanoo 10-vuotias Anette Hedman.

 

Eskilstunan ruotsinsuomalainen koulu on perustettu 1993. Koulussa on noin 80 oppilasta, ja koulun yhteydessä toimivassa, suomalaista päiväkotia vastaavassa esikoulussa 100 lasta.

Koulu on nykyisin Ruotsin ainoa Tukholman ulkopuolella toimiva ruotsinsuomalainen koulu. Suomalaisluokkia on muuallakin.

– Ruotsinsuomalaisia kouluja on lakkautettu paljon. Kun oppilasmäärä vähenee, rahoitus vähenee, kertoo koulun rehtori Hanna Valldén.

Valldénin mukaan haasteena on se, että oppilaat ovat kielitaidoltaan hyvin eritasoisia. Osa oppilaista ei välttämättä osaa kouluun tullessaan lainkaan suomea, osa Suomesta tulevista oppilaista taas ei osaa ruotsia.

Puolet opetuksesta järjestetään ruotsiksi ja puolet suomeksi. Kielen lisäksi koulu pitää esillä suomalaista kulttuuria.

 

Oppilaiden motivaatio suomen kielen oppimiseen vaihtelee. Osalle se on luontevaa, osa taas pitää kieltä hyvin vaikeana. Osa lapsista ei ole koskaan edes käynyt Suomessa.

– Aiemmin ei saanut opiskella suomea äidinkielenä, mikäli oppilaalla ei ollut kielen perustietoja ja -taitoja, rehtori Valldén sanoo.

– Nykyisin suomella on laissa vähemmistökielen asema. Jos oppilas luokitellaan ruotsinsuomalaiseksi, kunnan on pakko järjestää hänelle äidinkielen opetusta. Ruotsinsuomalaisuudesta, vähemmistölaista ja kielioikeuksista puhutaan nykyisin ihan hirveästi.

Vuonna 2010 ruotsinsuomalaisten oikeuksia vahvistettiin uudella vähemmistölailla. Suomenkielisillä hallintoalueilla kuten Eskilstunassa laki on erityisen vaativa.

– On tärkeää antaa lapsille tietoa heidän omasta taustastaan, jotta he voivat valita, kuinka aktiivisesti haluavat suomen kieltä jatkossa opiskella, muistuttaa Valldén.

 

Myös Hanna Valldén paljastuu savolaistaustaiseksi. Hänen äitinsä on kotoisin Leppävirralta.

Vallden itse on syntynyt Lahdessa ja muuttanut Ruotsiin parin vuoden ikäisenä. Hän välttyi sopeutumisvaikeuksilta ja koti-ikävältä, jotka vaivasivat monia aikuisiällä Ruotsiin muuttaneita

– Aluksi vanhempieni oli tarkoitus tulla tänne töihin korkeintaan viideksi vuodeksi ja palata Suomeen viimeistään, kun minä aloitan koulun.

– Jossain vaiheessa vanhemmat puhuivat, että muuttavat Suomeen sitten, kun jäävät eläkkeelle. Nyt heillä on lapsenlapset täällä, joten eivät he voi nytkään muuttaa.

Valldénin perheeseen kuuluu Suomessa syntynyt aviomies ja 17-vuotias tytär. Kaikki perheessä puhuvat suomea.

– Mieheni on ollut seitsemän kuukautta vanha, kun hänen perheensä on muuttanut Ruotsiin. Kun tapasimme, hän puhui hyvin huonosti suomea. Hänen kielitaitonsa on kuitenkin parantunut.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.