Terrorismitutkija: Terrorismi ei ole koskaan loppunut pelkkään voimakeinojen käyttöön

Euroopassa eletään terrori-iskujen keskellä mitä todennäköisimmin vielä jokunen vuosi, arvioi terrorismitutkija Leena Malkki Helsingin yliopistosta. Vaikka Syyrian ja Irakin konfliktit ovat puskeneet uutta voimaa jihadistiseen liikehdintään, mitään sellaista ei ole tapahtunut, josta Eurooppa ei olisi ennenkin selvinnyt.

– Iskuja on enemmän kuin mitä niitä on ollut tai mihin me olemme tottuneet tässä viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Iskujen määrä ei ole Euroopan historian mittakaavassa ollut järkyttävän iso, mutta olemme tottuneet siihen, että iskut ovat harvinaisia, Malkki sanoo.

Malkki muistuttaa, että iskuja myös estetään jatkuvasti. Tavalliselle ihmiselle näkyvintä terrorismin torjuntaa ovat poliisien partiointi, taivaalla pörräävät helikopterit ja tiukentuneet turvatoimet.

Historian valossa terrorismin kukistaminen vaatii paljon muutakin.

– Voimakeinojen käyttöön tällainen asia ei ole oikeastaan koskaan loppunut, ellei ole kyse jostain marginaalisen pienestä ryhmästä. Kun on tutkittu terroriliikkeiden loppumista, useimmiten näyttää siltä, että liikkeen sisäiset asiat sekä laajemmat sosiaaliset ja poliittiset virtaukset sen sitten aikanaan hiivuttavat, Malkki sanoo.

Esimerkkinä Malkki mainitsee 1960- ja 1970-lukujen protestiliikkeen jälkeen alkaneen vasemmistoterrorin. Kun vasemmistoideologia lopulta alkoi mennä pois muodista, uusia terroristisukupolvia ei enää löytynyt ja terrorismi alkoi hiipua.

"Oikeusvaltion periaatteista pitäisi poiketa vain erittäin painavista syistä"

Jos jihadismin hiipumista halutaan vauhdittaa, Euroopassa pitäisi Malkin mukaan vakavasti pohtia, miksi sille on täällä kysyntää.

– Keskustelu menee helposti siihen, että kyse on syrjäytymisen ehkäisemisestä. Mutta kun he eivät ole välttämättä syrjäytyneitä, jotka toimintaan lähtevät, Malkki sanoo.

– Se on tosiasia myös, että Euroopassa on sellaiset olosuhteet ja tilanne, joissa salafi-jihadistinen ideologia puhuttelee Euroopassa asuvia muslimeja. Ja se on sellainen asia, joka olisi tärkeää huomioida. Muutenkin Euroopassa on tapahtumassa polarisoitumista. Jos nykyinen kehityskulku jatkuu, ei ole odotettavissa, että se ainakaan auttaisi vieraantumisen tunteeseen.

Ongelmallista on myös se, miten purkaa iskuja koordinoivia verkostoja ja rakenteita. Toimintaa koordinoivat ihmiset eivät Malkin mukaan ole välttämättä lainkaan mukana väkivaltaisessa toiminnassa tai edes yllytä terroritekoihin. Koska he eivät välttämättä tee mitään laitonta, toimintaan on vaikeaa puuttua.

– Vaaditaan ainakin poliittista keskustelua siitä, minkä tyyppiseen toimintaan Euroopassa lähdetään puuttumaan ja mihin ei, koska kyse on sananvapaudesta. Kuitenkin terrorismintorjunnassa minun nähdäkseni ainakin olisi toivottavaa, että oikeusvaltion periaatteista ja eurooppalaisten yhteiskuntien perustavanlaatuisista arvoista ja normeista poiketaan vain erittäin painavista syistä.

Isis edelleen ahtaalla Syyriassa

Äärijärjestö Isis on väittänyt olevansa Lontoon viikonloppuisen terrori-iskun takana. Isis väitti olleensa myös viime kuussa Manchesterissa tehdyn iskun takana.

Malkin mukaan äärijärjestö on edelleen ahtaalla omalla alueellaan Syyriassa ja kehottaa tekemään iskuja Syyrian ulkopuolella.

– Varmasti Isisillä on järjestönä paine näyttää voimansa ramadanin aikaan. Isis on ottanut (Lontoon) iskun nimiinsä, mutta siitä ei vielä tiedetä yhtään, onko mitään tosiasiallista linkkiä sinne päin olemassa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

BBC: Lontoon poliisi tietää iskujen tekijät, uusia ratsioita Itä-Lontoossa

Trump Lontoon iskusta: Teen kaiken vaadittavan, jottei verenvuodatus leviä Yhdysvaltoihin

Seitsemän naista ja kuusi miestä pidätetty Lontoon iskun takia – Isis väittää tehneensä iskun

Hyökkääjät ajoivat ihmisten päälle pakettiautolla ja kaivoivat sitten puukot esiin