Toivo eloonjääneiden löytymisestä hiipuu Indonesian tsunamialueella

Indonesian tsunamituhoalueilla etsittiin vielä tapaninpäivänä eloonjääneitä, mutta toivo selviytyneiden löytämisestä alkoi hiljalleen hiipua.

Avustusjoukot pääsivät vasta kaikkein syrjäisimmille alueille, joihin viikonloppuna iskenyt tsunami osui. Tuhoja kuvaillaan massiivisiksi.

Keskiviikkoisten tietojen mukaan kuolleita oli noin 430, loukkaantuneita lähes 1 500 ja kadonneita yli 150. Kadonneita etsittiin muun muassa koirien avulla samaan aikaan, kun huolestuneet omaiset kokoontuivat tunnistuskeskuksiin etsimään läheisiään.

– On mahdollista, että kuolonuhrien määrä vielä kasvaa, arvioi maan katastrofiviraston tiedottaja Sutopo Purwo Nugroho.

Noin 22 000 ihmistä on evakuoitu väliaikaismajoituksiin.

Syrjäisiin kyliin vievät tiet ja sillat ovat osin tuhoutuneet ja vahingoittuneet, mikä on haitannut avun viemistä paikalle. Lisäksi kulkureittejä olivat katkoneet tsunamin heittelemät puut ja esimerkiksi rakennusten palaset.

Kaikista vaikeimmin tavoitettaviin kyliin on pudotettu avustustarvikkeita helikopterilla. Satoja pienten saarten asukkaita on kuljetettu suojaan niin laivoilla kuin ilmateitsekin.
 

Rankkasateet ja ukkoset ovat vaikeuttaneet pelastustöitä. Kuva: Mohd Rasfan


Rankkasade haittaa avustustöitä 

Avustustöitä haittasi keskiviikkona rankkasade. Esimerkiksi Caritassa asukkaat kulkivat paikoin vyötärölle asti ulottuvassa tulvavedessä, kun sade oli saanut joen tulvimaan.

Avustusjärjestöjen mukaan sade hidasti sekä evakuointeja että selviytyneiden auttamista. Asukkaita on opastettu pysymään kaukana rannikolta, sillä Anak Krakatau -tulivuori on edelleen aktiivinen. Lauantain tsunamin uskotaan syntyneen tulivuorenpurkauksen aiheuttaman vedenalaisen maanvyöryn seurauksena.

Lääkkeiden ja puhtaan veden puute on synnyttänyt pelkoa terveyskriisistä alueella, sillä kaikille kotinsa menettäneille ei riitä apua. Sadat Indonesian Punaisen Ristin työntekijät ja vapaaehtoiset toimittivat pelastetuille vettä, vilttejä, pressuja ja muita tarvikkeita sekä pystyttivät siirrettäviä terveysasemia.

Indonesian hallinto on kieltäytynyt kansainvälisistä avuntarjouksista ja sanonut, että katastrofeille altis maa pärjää myös uusimmassa kriisissään.

Anak Krakatoa -tulivuori on edelleen aktiivinen. Kuva: Nurul Hidayat


Kolmas katastrofi puoleen vuoteen 

Viikonlopun tsunami oli jo kolmas Indonesiaa koetellut luonnonkatastrofi puolen vuoden kuluessa. Heinä-elokuussa Lombokin saarella oli voimakkaita maanjäristyksiä, ja syyskuussa yli 2 000 ihmistä kuoli ja tuhansia katosi Palussa Sulawesin saarella maanjäristyksessä ja tsunamissa.

Anak Krakatau on yksi Indonesian saariston yli sadasta aktiivisesta tulivuoresta. Tulivuori syntyi 1920-luvulla vuonna 1883 purkautuneen Krakataun tulivuoren paikalle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.