Tukholma arvioi julkisten paikkojen turvallisuutta terroriuhan varjossa

Tukholmassa tehdään haavoittuvuus- ja riskiarvioita useista kaupunkilaisten ja turistien suosimista julkisista paikoista. Taustalla on halu lisätä turvallisuutta samalla, kun terroriuhka Ruotsissa on yhä kohonneella tasolla.

Turvallisuusanalyysien kohteena on esimerkiksi julkisen liikenteen asemia, suuria puistoja sekä muita kokoontumispaikkoja, kertoo turvallisuuspäällikkö Karin Johannesen Tukholman kaupungilta.

Ainakin yksi näkyvä toimenpide ovat olleet betonileijonat, joita on sijoitettu kävelykatu Drottninggatanille ja muualle kaupunkiin.

Katukuvassa näkyvien muutosten lisäksi eri ammattiryhmien turvallisuusosaamista halutaan kasvattaa. Kyse voi olla Johannesenin mukaan esimerkiksi epäilyttävän toiminnan havaitsemisesta ja raportoimisesta.

– Meidän pitää miettiä, miten rakennamme kaupunkiympäristöämme, mutta toisaalta on myös oltava esimerkiksi osaavia järjestyksenvalvojia.

Myös kaikkien kaupungin työntekijöiden osaamista turvallisuudesta on kasvatettava, Johannesen arvioi STT:lle Ruotsin Almedalenin politiikkaviikolla.

Turvatoimissa pitää hänen mukaansa huomioida se, että Tukholma haluaa säilyä avoimena, demokraattisena ja viihtyisänä kaupunkina.

Säpo terrorista: Uusi normaali 

Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpon mukaan terrorismin uhka-arvio on yhä viisiportaisen asteikon tasolla 3, kohonnut. Tämä tarkoittaa, että terrori-iskun mahdollisuutta ei voida sulkea pois.

– Luulen, että lähiaikoina meidän pitää oppia elämään tämän uhkatason kanssa. Kutsumme tilannetta uudeksi normaaliksi, Säpon päällikkö Klas Friberg sanoi STT:lle Visbyssä.

Säpon vanhempi analyytikko Ahn-Za Hagström kertoo, että Euroopassa viime vuosina tapahtuneissa terrori-iskuissa on korostunut kolme asiaa: ajoneuvoiskut, teräaseella varustautuminen sekä kotitekoiset räjähteet.

– Usein voidaan käyttää myös kaikkia kolmea (samalla kertaa), Hagström sanoo.

Ääriaineksen määrä kasvanut 

Radikaali-islamistisiin piireihin kuuluvien määrä on kasvanut Ruotsissa voimakkaasti viime vuosina. Säpon mukaan pienellä joukolla heistä on kykyjä ja halua terrori-iskun toteuttamiseen.

Säpon viime vuoden kesällä julkistamissa uhka-arvioluvuissa radikaali-islamistisiin riskiaineksiin liitettiin 2 000 ihmistä.

– Heitä on turhan paljon, ja työskentelemme kovasti siinä, että saamme pidettyä useita heistä silmällä, Friberg sanoo.

Ruotsissa monella radikalisoituneella on kytköksiä kaupunkien huono-osaisiin lähiöihin. Säpon päällikön mukaan etenkin nuoriin pitäisi panostaa vaikeassa asemassa olevilla alueilla.

– Kaikkein tärkeintä on, että nuoria saadaan osallisiksi niin kouluissa kuin vapaa-ajalla ja että he haluavat tulla osaksi Ruotsin yhteiskuntaa, Friberg sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.