Turkin oppositio tekemässä yllättävän loppukirin vaaleissa: "Erdogan on tehnyt elämästä täällä mahdotonta"

Lähtötilanne Turkin vaaleissa näytti aluksi hyvin selvältä. Ennenaikaisten vaalien, poikkeustilan ja erittäin ahtaalle runnotun lehdistönvapauden piti varmistaa valtapuolue AKP:n voitto parlamentti- ja presidentinvaaleissa.

Turkin oppositio on kuitenkin onnistunut saamaan yllättävän loppukirin vaaleissa presidentti Recep Tayyip Erdogania ja valtapuolue AKP:ta vastaan.

Turkissa on vaikea saada luotettavia kannatusmittauksia, mutta joitain viitteitä ne antavat. Metropoll-tutkimuslaitoksen mukaan merkittävimmillä oppositiopuolueilla olisi yhteensä 44,5 prosentin kannatus, AKP:lla ja sen tukipuolue MHP:lla taas 46,5. Kisasta on siis tulossa tiukka.

Ankaralainen oppositiota tukeva Yasin Durak on toiveikas tulevista vaaleista. Ankaran yliopiston entinen politiikan tutkija menetti työpaikkansa osana Turkin massapuhdistuksia vuonna 2016. Hänen mukaansa syy erottamiseen on rauhanvetoomus kurdien puolesta.

– Erdoganin 16 vuoden vallan päättäminen on tärkeää Turkin kohtalolle. Hän on tehnyt maassa elämisestä mahdotonta vihaa lietsovan puhetapansa takia, Durak kertoo STT:lle puhelimitse.

 

Sovitteleva asenne vetoaa

Syitä opposition nousuun on monia. Niistä ensimmäinen on, että hajanainen oppositio on onnistunut yhdistämään rivejään vaaliliitolla, jonka suurin oppositiopuolue CHP, islamistinen Saadet ja oikeistolainen Iyi-puolue ovat solmineet.

Vauhtia ovat antaneet myös uudet ja tuoreet ehdokkaat.

Erityisessä nousussa on ollut CHP:n Muharrem Ince, joka on tuonut eloa passiivisuudesta syytettyyn puolueeseen. Hänen sovitteleva retoriikkansa on vedonnut moniin äänestäjiin syvästi jakautuneessa Turkissa. Hän on luvannut useaan otteeseen olla "kaikkien 80 miljoonan turkkilaisen" presidentti.

Ince on pyrkinyt sovittelemaan suhteita niin maan uskonnollisemman väestön kuin kurdien kanssa, joihin sekulaari-nationalistisella CHP:lla on perinteisesti ollut vaikea suhde. Hän on muun muassa luvannut avata Turkkiin maailman suurimman islamilaisen yliopiston ja korostanut vaaleissa tavallista, konservatiivista perhetaustaansa. Erdogan on usein solvannut CHP:tä vanhan eliitin edustajiksi, jotka eivät ymmärrä tavallista kansaa.

Ince on myös luvannut kurdeille oikeuden saada opetusta omalla kielellään ja sanonut haluavansa ratkaista kurdikysymyksen. Turkin hallinnon ja sissijärjestö PKK:n rauhanneuvottelut pysähtyivät vuonna 2015.

Opposition vaaliliiton ulkopuolella olevalle kurdien HDP:lle tuki onkin tervetullutta, sillä puolue on ajettu Turkissa erittäin ahtaalle. HDP:n presidenttiehdokas Selahattin Demirtas on kampanjoinut vaaleissa vankilasta käsin, jossa hän on istunut jo 1,5 vuotta terrorismista syytettynä. HDP:n mukaan syytökset ovat poliittisia.

 

Pelko vaalivilpistä varjostaa

 

Erdoganilla on kuitenkin yhä vahva kannatus.

– Presidentti Erdoganin ansiosta meillä on hyvinvointia. Vain ulkovaltojen takia meillä on ollut levottomuuksia ja liiran arvon laskua, kertoo hallintoa tukeva istanbulilaismies Ismail puhelimitse. Hän ei halua sukunimeään julkisuuteen.

Oppositiolla riittää muitakin huolia.

– Minua huolestuttaa, että Erdogan voi sortua vaalivilppiin. Niin on käynyt aiemminkin, Durak sanoo.

Vaalivilppiä epäillään tapahtuneen viime vuonna, kun Turkissa järjestettiin kansanäänestys presidentin valtaoikeuksien laajentamisesta. Nyt oppositio pyrkii hankkimaan jokaiselle äänestyspaikalle vapaaehtoisia valvomaan äänestystä.