Tutkija: Valko-Venäjä ei liiku mihinkään EU:n ja Venäjän välissä – Valko-Venäjän ja Venäjän suhde on pattitilanteessa, mutta lähentymisen länteen taas estää presidentti Lukashenkon haluttomuus uudistuksiin

Valko-Venäjän ja Venäjän välinen viileneminen on lisännyt odotuksia maan pyrkimyksistä lähentyä länttä ja EU:ta. Toisaalta Venäjän perustuslakiuudistuksessa on nähty viitteitä pyrkimyksestä ajaa jälleen tarmokkaammin Valko-Venäjän yhdistymistä Venäjään.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau ei usko kummankaan tavoitteen toteutuvan. Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukashenko ei ole valmis poliittisiin uudistuksiin, mikä olisi ehtona EU:n tuelle. Hän haluaa myös ehdottomasti pysyä vallassa eikä salli maansa sulautumista Venäjään.

Venäjän ja Valko-Venäjän suhteet kiristyivät viime vuoden lopulla, kun Lukashenko ja presidentti Vladimir Putin eivät kyenneet sopimaan Venäjältä alehintaan tuotavan öljyn hinnasta ja siihen liittyvistä ehdoista. Niinpä Lukashenko ilmoitti maan pyrkivän monipuolistamaan energiasektoriaan ja kertoi maan ostaneen erän öljyä Norjasta. Se toimitetaan rautateitse Liettuan kautta, joka Norjan tavoin on Naton jäsenmaa.

Lännen lisäksi Valko-Venäjä on ryhtynyt tiivistämään taloussuhteitaan Venäjän ohi myös Kiinaan.

Venäjä ei ole huolissaan Valko-Venäjän menettämisestä

Nizhnikaun mukaan Lukashenko lienee ollut raivoissaan ja ottanut hyvin henkilökohtaisesti sen, ettei neuvotteluissa Venäjän kanssa päästy perinteisen veivaamisen jälkeen sopuun. Tutkijan mukaan Moskovassa ei kuitenkaan olla hirveän huolissaan läheisen strategisen liittolaisen luisumisesta lännen syliin.

–  Valko-Venäjä haluaa länneltä sitä, mitä se ei Venäjältä saa, eli taloudellista tukea. Lännelle tämä on kuitenkin mahdotonta, koska Valko-Venäjä ei ole valmis aloittamaan minkäänlaisia poliittisia ja taloudellisia uudistuksia, Nizhnikau sanoo.

–  Tämän taas Venäjä ymmärtää hyvin, ja siksi se käyttäytyy niin ylimielisesti, hän jatkaa.

Myöhemmin tänä vuonna jo kuudennelle kaudelle presidenttiehdokkaaksi asettuvalle Lukashenkolle valta on Nizhnikaun mukaan kaikki kaikessa. Todellinen lähentyminen länteen edellyttäisi häneltä ainakin osittaista valtaoikeuksista luopumista.

Lukashenko on hakenut selkänojaa jopa Natosta

Samasta syystä Moskovassa myös tiedetään, ettei Valko-Venäjän yhdistyminen Venäjään onnistu Lukashenkon ollessa vallassa, eli käytännössä hänen elinaikanaan. Maat sopivat jo vuonna 1999 valtioliitosta, mutta sen toteuttaminen ei ole oikein edennyt.

Lukashenko on sallinut maiden yhdistymistä vastustavien mielenosoitusten järjestämisen. Joulukuussa hän jopa viittasi Venäjän mahdollisiin haluihin vallata Valko-Venäjä toteamalla, etteivät länsi ja Nato koskaan sallisi sitä strategisesti tärkeällä puskurivyöhykkeellä. Se oli presidentiltä melkoista puhetta oletetuista turvatakuista Valko-Venäjälle, joka oli mukana Venäjän muutaman vuoden takaisessa Zapad 17 -pääsotaharjoituksessa.

Valko-Venäjällä sijaitsee myös ohjushyökkäyksistä varoittamaan suunniteltu Venäjän tutka-asema. Toisaalta maa on torjunut Venäjän ehdotuksen lentotukikohdan perustamisesta Valko-Venäjälle.

On myös hyvä muistaa, että Natolle Baltian puolustamisessa kriittinen niin kutsuttu Suwalkin käytävä sijaitsee Venäjälle kuuluvan Kaliningradin ja Valko-Venäjän välissä.

"Lännen pitäisi pohjustaa aikaa Lukashenkon jä lkeen"

Nizhnikaun mukaan Moskovalla on pelissä käsissään vahvemmat kortit. Huomattava osa valkovenäläisistä, varsinkin eliitistä, pitää parempana läheisiä suhteita Venäjään kuin länteen. Vaikka Lukashenko saattaa vielä lähiaikoina kärjistää erimielisyyksiä maiden kahdenvälisissä suhteissa, on lopputulos Nizhnikaun mukaan selvä.

–  Valko-Venäjälle ei jää lopulta muuta mahdollisuutta kuin tyytyä vallitsevaan asiantilaan eli siihen, että Venäjän tarjoaa aiempaa vähemmän etuja mutta haluaa enemmän integraatiota maiden välille, Nizhnikau ennustaa.

Hänen mukaansa Valko-Venäjä on tärkeämpi Venäjälle kuin EU:lle. Lännessä ymmärretään, ettei maan saaminen pois Venäjän vaikutuspiiristä ole tällä haavaa mahdollista eikä siihen kannata uhrata liikaa resursseja.

Nizhnikau ei odota tässä suhteessa merkittäviä uutisia myöskään Yhdysvaltain ulkoministerin Mike Pompeon vierailulta Minskiin ensi viikonvaihteessa.

Tutkijan mukaan lännessä kannattaisi kuitenkin jo miettiä Lukashenkon jälkeistä aikaa, joka koittaa ehkä noin kymmenen vuoden kuluttua. Miltä Valko-Venäjän yhteiskunta ja eliitti silloin näyttää, nojaako se enemmän länteen vai Moskovaan?

Tutkijan mukaan Valko-Venäjällä, erityisesti nuoremmassa sukupolvessa, voisi olla potentiaalia EU:hun ja länteen myönteisesti suhtautuvan "kriittisen massan" syntymiseen.

–  Sukupolvien välinen kuilu on jo olemassa, ja siitä tulee yhä merkittävämpi kymmenen vuoden kuluessa, Nizhnikau ennustaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.