Tutkijat: Venäjä on pyrkinyt vaikuttamaan Ruotsin Nato-politiikkaan

Venäjä on viime vuosina pyrkinyt vaikuttamaan Ruotsin politiikkaan ja yleiseen mielipiteeseen harkitulla disinformaatiolla, arvioi kaksi ruotsalaista tutkijaa.

Martin Kraghin ja Sebastian Åsbergin artikkeli julkaistiin torstaina Journal of Strategic Studies -lehden nettiversiossa. Kragh työskentelee Ruotsin ulkopoliittisessa instituutissa (Utrikespolitiska institutet) vanhempana tutkijana, Åsberg oli instituutissa tutkimusharjoittelijana viime keväänä.

Tutkijoiden mukaan Venäjä on erityisesti pyrkinyt estämään Ruotsin ja sotilasliitto Naton yhteistyön tiivistymistä. Lisäksi Venäjä on pyrkinyt vaikuttamaan ruotsalaisten mielipiteisiin Ukrainan ja Syyrian tapahtumista.

 

Valeuutisia ja puolitotuuksia

 

Yksi Venäjän vaikutuskanava on ollut ruotsinkielisenä julkaistu Sputnik-uutissivusto. Se avattiin keväällä 2015 ja lopetettiin keväällä 2016. Kraghin ja Åsbergin mukaan Sputnik-sivusto ei julkaissut kovin paljon suoranaisesti tekaistuja uutisia, mutta kylläkin runsaasti harhaanjohtavia puolitotuuksia.

Useat valeuutiset ovat Kraghin ja Åsbergin mukaan ilmestyneet ensin venäjänkielisillä sivustoilla ja myöhemmin ruotsinkielisellä Pressbladet-sivustolla. Pressbladetia tutkijat luonnehtivat ulkoasultaan iltapäivälehti Aftonbladetin nettiversiota muistuttavaksi.

– Ei ole välttämättä poliittisesti tehokasta levittää esimerkiksi väärennettyjä dokumentteja, mutta sellainen toiminta kertoo pyrkimyksestä vaikuttaa päätöksentekoon, sanoo Kragh Dagens Nyheter -lehden haastattelussa.

 

Nato-sopimus haluttiin kaataa

 

Kraghin mukaan Venäjän vaikuttamispyrkimykset näkyivät selvimmin silloin, kun Ruotsissa keskusteltiin niin sanotusta isäntämaasopimuksesta Naton kanssa. Sopimus hyväksyttiin valtiopäivillä viime toukokuussa äänin 254–40. Se helpottaa Ruotsin ja Naton yhteistyötä mahdollisessa kriisi- tai sotatilanteessa.

– Oli ilmeistä, että he (venäläiset) halusivat kielteisen päätöksen sopimuksesta, Kragh sanoo Dagens Nyheterille.

Kraghin ja Åsbergin artikkelin mukaan virheellisiä väitteitä sopimuksen sisällöstä esitettiin useita kertoja ruotsalaisissa tiedotusvälineissä. He toteavat, että eivät ole pystyneet jäljittämään, mistä lähteestä tai lähteistä disinformaatio on lähtenyt leviämään.

Omalaatuinen yksittäistapaus oli viime vuoden tammikuussa levinnyt väite, jonka mukaan Ruotsin entisestä ulkoministeristä Carl Bildtistä saattaisi olla tulossa Ukrainan pääministeri. Se julkaistiin ensin Venäjä-mielisellä nettisivulla Glavcom.ua, mutta pian sitä levittivät myös venäläiset uutistoimistot Tass ja RIA Novosti.

Ruotsalaiset mediat kiirehtivät kysymään asiaa Bildtiltä itseltään, joka ampui väitteen alas. Martin Kraghin mielestä median olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota siihen, että Venäjä levitti disinformaatiota ja pyrki vaikuttamaan uutisointiin.