Ukraina protestoi Euroopan neuvoston Venäjä-päätöstä –  käveli ulos parlamentaarisesta yleiskokouksesta

Ukrainan valtuuskunta on keskeyttänyt toistaiseksi työnsä Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa (PACE). Ulosmarssi on protesti yleiskokouksen viime yön äänestykselle, jossa näytettiin vihreää valoa Venäjän paluulle neuvoston täysivaltaiseksi jäseneksi.

Ukrainan valtuuskunnan johtajan Volodymyr Arievin mukaan valtuuskunta on pyytänyt Ukrainan parlamenttia ja presidenttiä harkitsemaan uudestaan yhteistyön jatkamista Euroopan neuvoston kanssa. Presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoo olevansa pettynyt PACE:n Venäjä-päätökseen. Hän kertoi puhuneensa asiasta viime viikolla muun muassa Ranskan ja Saksan johtajien kanssa.

–  On harmi etteivät eurooppalaiset kumppanimme kuunnelleet meitä, Zelenskyi kirjoitti Facebookissa.

Jos yleiskokouksen enemmistön tahto toteutuu, Venäjä voi esitellä PACE:een uuden valtuuskunnan ja pääsee huomenna keskiviikkona äänestämään Euroopan neuvoston seuraavasta pääsihteeristä.

Euroopan neuvoston yleiskokous päätti perua Venäjän äänioikeuden Krimin valtauksen jälkeen. Myöhemmin Venäjä ei enää lähettänyt edustajiaan yleiskokoukseen ja keskeytti myös jäsenmaksujensa maksamisen Euroopan neuvostolle.

PACE:n äänestyksessä 118 edustajaa äänesti Venäjän paluun mahdollistavan ehdotuksen puolesta ja 62 vastaan, 10 pidättäytyi. Äänestystuloksen mukaan suomalaisedustajien kannat jakautuivat: Anne-Mari Virolainen (kok.) ja Petri Honkonen (kesk.) äänestivät Venäjän paluun puolesta, Tarja Filatov (sd.) ja Minna Reijonen (ps.) vastaan.

Venäjä tyytyväinen

Maalaisjärjen voitto, Kreml kommentoi Euroopan neuvoston päätöstä näyttää vihreää valoa Venäjän paluulle Euroopan neuvoston täysivaltaiseksi jäseneksi.

–  Tämä on hyvin positiivinen tapahtuma, presidentti Vladimir Putinin edustaja Dmitri Peskov sanoi.

–  PACE ei voi toimia täysin, jos Venäjä ei ole osallisena, Peskov lisäsi.

Tutkija epäileväinen

Suomalaisen Venäjä-tuntijan Katri Pynnöniemen mukaan kuulumisella Euroopan neuvoston kaltaiseen yhteistyöjärjestöön vaikuttaa olevan venäläisille ensi sijassa välineellistä käyttöarvoa. Oma ääni halutaan saada kansainvälisessä diplomatiassa kuuluviin ilman, että käsiteltävinä olevien konfliktien ratkaisuun varsinaisesti pyrittäisiin.

–  Mikään ei viittaa siihen, että Venäjästä tulisi millään tavalla tämän yhteisön arvoja kunnioittava jäsen. Vaikuttaisi siltä, että he enemmänkin pyrkivät hajottamaan sitä leimaamalla kaiken kritiikin aina russofobiaksi, Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori arvioi.

Pynnöniemi ennakoikin, että Venäjän täysvaltaisesta EN-jäsenyydestä voi tulla "melkoinen kiviriippa". Hyvää ei lupaa ainakaan se, että Venäjän parlamentaariseen yleiskokoukseen (PACE) ehdottamassa valtuuskunnassa on useita EU:n ja Yhdysvaltain pakotelistalla olevia henkilöitä – muun muassa valtuuskunnan puheenjohtaja Leonid Slutski, jonka Venäjä haluaisi valittavan PACE:n varapuhemieheksi.

Venäjän linja ei ole muuttunut

Venäjän jäsenyyden palauttamista on vastustettu vääränä viestinä, koska maa yhä miehittää Krimiä ja sotii Itä-Ukrainassa. Pynnöniemen mukaan perustelut ovat järkeenkäypiä.

–  Ilman merkittävää muutosta Venäjän politiikassa maata ei pitäisi ottaa mukaan toimintaan, hän sanoo.

Kannattajat taas ovat korostaneet, että Venäjä kansalaisineen ja kansalaisjärjestöineen olisi syytä pitää mukana Euroopan neuvoston toiminnassa ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion puolustamiseksi. Pynnöniemi suhtautuu varauksella ajatukseen EN-jäsenyyden vaikutuksesta Venäjän kehitykseen.

–  Nykyilmapiirissä sillä on vähemmän merkitystä kuin aiemmin. Voi olla, että joissain tapauksissa siitä on kansalaisyhteiskunnalle hyötyä, mutta laajempi kuvio ei herätä hirveästi toiveita, Pynnöniemi sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.