Uuden-Seelannin hallitus aikoo esitellä uudet aselait viikon kuluessa

Uuden-Seelannin hallitus on päässyt yksimielisyyteen aselakien tiukentamisesta Christchurchin moskeijaiskujen takia, kertoo maan pääministeri Jacinda Ardern. Ardern kertoi tiedotustilaisuudessa maanantaina, että hallitus aikoo julkistaa esityksensä uusiksi aselaeiksi viikon kuluessa.

Ardernin rinnalla tiedotustilaisuudessa oli varapääministeri Winston Peters, jonka puolue on aiemmin vastustanut aselakien kiristämistä.

–  Todellisuus on nyt se, että viime perjantaina maailmamme muuttui ikuisesti ja lakimme tulevat muuttumaan myös, Peters sanoi.

Asianajaja: Epäilty ei vaikuta kärsivän mielenterveysongelmista

Perjantaina kahteen moskeijaan tehdyissä terrori-iskuissa kuoli 50 ihmistä ja kymmeniä haavoittui. Iskuista epäillyllä 28-vuotiaalla australialaismiehellä oli aselupa ja hän omisti ainakin viisi asetta.

Epäiltyä vastaan on nostettu murhasyyte. Asiaa käsitellään seuraavan kerran oikeudessa 5. huhtikuuta.

Mies aikoo edustaa itseään oikeudessa, ja on kieltäytynyt oikeuden hänelle määräämästä asianajajasta. Miestä syytteenluvussa edustanut asianajaja kertoi, että epäilty ei vaikuta kärsivän mielenterveysongelmista.

–  Hän ilmaisi itseään rationaalisesti -- hän vaikutti ymmärtävän, mitä tapahtuu, asianajaja Richard Peters sanoi.

Turkki, Bulgaria ja Kreikka tutkivat epäillyn matkoja

Epäilty on alun perin kotoisin Australiasta, mutta viime vuodet hän on asunut Uuden-Seelannin Dunedinissa noin 350 kilometriä Chrischurchista etelään. Viranomaisten mukaan hän on vuosien varrella matkustellut laajalti.

Turkki, Bulgaria ja Kreikka ovat kertoneet tutkivansa epäillyn ampujan vierailuja kyseisissä maissa. Turkin viranomaisten mukaan epäilty oli vieraillut maassa pitkään ja useita kertoja.

Bulgarian syyttäjän mukaan miehen epäillään matkustelleen bussilla useissa Balkanin maissa, kuten Serbiassa ja Kroatiassa.

Iskun yhteydessä jättämässään viestissä epäilty kuvasi itseään, taustaansa ja näkemyksiään ennen muuta eurooppalaiseksi.

Epäilty mies on toistaiseksi ainut henkilö, jota vastaan on nostettu syyte iskusta. Uuden-Seelannin oikeuslaitoksen mukaan syytetty istuu vangittuna eristyssellissä turvallisuussyistä.

Australiassa poliisi on tutkinut kaksi asuntoa, jotka liittyvät terrori-iskusta epäiltyyn mieheen. Ratsatut asunnot sijaitsevat Australiassa lähellä kaupunkia, jossa iskusta syytetty mies varttui.

Terrorismintorjunnasta vastaavan poliisin mukaan ratsioissa on etsitty materiaalia, joka voisi auttaa Uuden-Seelannin poliisia terrori-iskun tutkinnassa. Myös iskusta epäillyn perhe on avustanut poliisia.

Ei välttämättä syytteitä terrorismista

Christchurchin moskeijaiskut asettavat Uuden-Seelannin oikeusjärjestelmän ennennäkemättömään tilanteeseen. Syyttäjät ja tuomarit joutuvat pohtimaan, minkälaisia syytteitä voidaan nostaa ja minkälainen tuomio langettaa veriteosta, jollaista maassa ei ole koskaan koettu.

Epäiltyä, 28-vuotiasta Brenton Tarrantia vastaan on toistaiseksi nostettu vain yksi murhasyyte 50 ihmistä tappaneista iskuista. Tarrant vangittiin murhasyytteen perusteella, ja lisää syytteitä on luvassa myöhemmin.

Uuden-Seelannin viranomaiset ovat nimittäneet iskuja terrorismiksi. Siitä huolimatta Aucklandin yliopiston rikosoikeuden asiantuntija Bill Hodge epäilee, ettei tekoja tulla käsittelemään terrorismina oikeudessa.

Uudessa-Seelannissa säädettiin ensimmäiset terrorismia koskevat lait vuonna 2002 Yhdysvaltojen syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen. Tuomioistuimissa ei ole kuitenkaan nähty vielä yhtään terrorismioikeudenkäyntiä.

–  Terrorismilainsäädäntöä ei ole koeteltu valitusprosessissa. Ongelmia voisi tulla eteen korkeammissa oikeusistuimissa, Hodge epäilee.

–  En usko, että on mitään syytä käyttää säädöksiä, joita ei ole koskaan aiemmin käytetty, koska muita rikoksia koskevat rikosnimikkeet, kuten murha ja murhan yritys, ovat täysin toimivia ja hyvin ymmärrettyjä

Aiempi pisin tuomio vähintään 30 vuotta

Toinen keskeinen kysymys on se, miten ankara rangaistus iskuista voidaan määrätä.

Uusi-Seelanti luopui kuolemantuomiosta 1960-luvulla. Nykyisin murhasta tuomittu istuu yleensä vankilassa vähintään kymmenen vuotta ennen kuin voi päästä ehdonalaiseen vapauteen. Maan tähän asti pisin murhatuomio langetettiin vuonna 2001, kun mies tuomittiin kolmoismurhasta vähintään 30 vuoden vankeuteen.

Asiantuntijoiden mukaan Tarrantin epäilty teko on niin vakava, että se saattaa johtaa Uudessa-Seelannissa ennennäkemättömään rangaistukseen.

–  Hänet saatetaan tuomita vankeuteen ilman mahdollisuutta ehdonalaisesta. Se olisi ennennäkemätöntä, mutta tämä vaikuttaa tilanteelta, jossa sellaista tuomiota saatettaisiin hyvinkin harkita, arvioi rikosasianajaja Simon Cullen.

Toiselle miehelle syyte videon levittämisestä

Viranomaisten mukaan Tarrant kuvasi toisen iskuistaan suorana nettiin. Maanantaina myös 18-vuotiasta miestä vastaan nostettiin syyte Tarrantin kuvaaman videon levittämisestä.

Poliisin mukaan 18-vuotiaan ei epäillä mitenkään liittyvän itse iskuihin. Hänet määrättiin kuitenkin vangittavaksi.

Asiantuntijoiden mukaan myös tämä tapaus on poikkeuksellinen, koska syyte nostettiin rikosnimikkeellä, jota on aiemmin käytetty esimerkiksi lapsipornojutuissa.

–  En tiedä toista tapausta, jossa sitä olisi käytetty terrorismiin liittyen, Hodge sanoo.