Venäjä ja Ukraina sopineet Etyjin tarkkailijoiden lisäämisestä

Venäjä ja Ukraina ovat sopineet Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) tarkkailijoiden määrän lisäämisestä tuhanteen Itä-Ukrainassa. Asiasta ilmoitti Saksan ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier Riiassa Latviassa.

Tarkkailijoiden pitäisi hänen mukaansa päästä myös paikkoihin, joihin puskurivyöhykkeeltä pois vedetty raskas aseistus on varastoitu.

Tähän asti Etyjillä on ollut Itä-Ukrainassa reilut 450 tarkkailijaa.

EU:n turvallisuuspolitiikan pohja ruosteessa

Ukrainan sodasta huolimatta EU-mailla on vaikeuksia muodostaa yhteistä näkemystä uusista turvallisuusuhista.

Baltian maissa perinteisen sodan uhkaa pidetään todellisena, kun taas Etelä-Euroopassa tai vaikkapa Belgiassa akuutit huolet liittyvät terrorismiin ja islamistien riveihin suuntaaviin vierastaistelijoihin.

EU yrittää parhaillaan sorvata uutta arviota turvallisuusympäristön muutoksesta. Unionin nykyinen turvallisuusstrategia on vuodelta 2003. Siinä huomio kohdistuu Venäjän sijaan Afrikkaan ja hybridisodan sijaan keskeisenä huolena ovat hauraat valtiot ja järjestäytynyt rikollisuus.

- Strategia ei päde enää, meidän on saatava aikaan uusi, sanoi Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström Latviassa.

EU:n ulkoministerit kokoontuivat perjantaina Riikaan keskustelemaan Venäjä-suhteestaan ja unionin turvallisuusstrategian uudistamisesta.

Ruotsi ja Suomi ovat puhuneet uudistuksen tarpeesta jo paljon ennen Ukrainan kriisiä. Työ on lähtenyt nihkeästi liikkeelle, koska osa jäsenmaista ei ole pitänyt sitä tarpeellisena.

- Britannia on suhtautunut penseästi ajatukseen. He näkevät, että se on askel syventyvän yhteistyön suuntaan, sanoi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen STT:lle puhelimitse.

Työn tarpeellisuuden lisäksi jäsenmaat ovat olleet erimielisiä uuden strategian sisällöstä. Ranska on ollut valmiimpi kirjaamaan perinteisiä sotilaallisia uhkakuvia, kun taas Saksa on suhtautunut niihin varauksellisesti.

Näkemykset lähentyneet Itä-Ukrainan myötä

Jäsenmaiden näkemykset ovat lähentyneet toisiaan Ukrainan sodan aikana. Saksan yhteistyötä korostava Venäjä-suhde on hyytynyt ja maa on kiristänyt äänenpainojaan Moskovaa kohtaan.

EU:n ulkoministeri Federica Mogherini on ottanut turvallisuusstrategian uudistamisen keskeiseksi tehtäväkseen.

Tiilikaisen mielestä keskustelua ei jarruta se, että valtaosa EU-maista kuuluu Natoon ja pitää sotilasliittoa ensisijaisena foorumina puolustuspolitiikassa. EU:n turvallisuusstrategiassa arvioidaan unionin toimintaympäristöä paljon laajemmin kuin puolustukseen liittyvien uhkakuvien valossa.

- Hybridisodankäynti ja kyberturvallisuus, jotka korostuvat (Ukrainan) kriisissä, ovat haasteita EU:llekin.