Venäjän presidentinvaaleissa äänestysvilkkaus on päähuomion kohteena, sanovat asiantuntijat

Venäjän ensi viikonlopun kiinnostavin asia on äänestysvilkkauden taso. Vaikka Vladimir Putin voitto jo ensimmäisellä kierroksella on varma, Kremlissä ollaan asiantuntijoiden mukaan syvästi huolissaan liian alhaiseksi jäävästä äänestysprosentista.

– Korkea äänestysaktiivisuus on tärkeämpää kuin se, kuinka monta prosenttia äänistä Putin itse saa, arvioi Venäjän-ohjelman johtaja Martin Kragh Ruotsin Ulkopoliittisesta instituutista.

Liian laiska äänestäminen veisi pohjaa pois Putinin presidenttiyden oikeutukselta. Toisaalta jos prosentti nousee lähelle vallanpitäjien tavoitteeksi arveltua 70:tä, ovat epäilyt vaalivilpistä vahvoja.

– Tällaisessa autoritaarisessa järjestelmässä äänestysprosentin pitää olla korkea, mutta se ei saa olla epäuskottava, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.

Putinilla on vaaleissa seitsemän vastaehdokasta, joista tutkijoiden mukaan kukaan ei edusta todellista oppositiota. Sellainen ehdokas olisi ollut Putinin pitkäaikainen arvostelija Aleksei Navalnyi, joka kuitenkin suljettiin pois vaaleista rikostuomion perusteella. Navalnyin mukaan tuomio oli poliittinen.

Putinin suureen kannatukseen ei uskota edes Kremlissä 

Navalnyin pelaaminen ulos pelistä osoittaa Lassilan mukaan sen, ettei edes Kremlissä uskota Putinin mielipidemittauksissa ajoittain saamaan jopa yli 80 prosentin kannatukseen – tai ainakaan siihen, että tuo kannatus realisoituisi vaaleissa annettuina ääninä.

Martin Kraghin mukaan mielipidemittausten tulokset ovat aika "virtuaalisia", jos vaihtoehtoja ei ole kuin yksi.

– On hänellä (Putinilla) varmaan kannatusta, mutta ei se erityisen laajaa tai massiivista ole.

Putinin seuraavaa ja muodollisesti viimeistä virkakautta sävyttää tutkijoiden mukaan suuri epävarmuus. Paine muutoksiin lisääntyy, kun uusia sukupolvia kasvaa äänestysikään ja talouden ongelmat näyttävät jatkuvan. Putin kuitenkin korostaa edelleen vakautta.

– Kaikki viittaa siihen, että hän on kyvytön tai haluton muuttumaan, Lassila sanoo.

Suuri kysymysmerkki on myös vallan periytyminen Putinin jälkeen – sen suhteen tehdyistä järjestelyistä ei ole mitään merkkejä.oinone

Putin torjuu ajatuksen jatkokauden mahdollistavasta muutoksesta – "En ole koskaan muuttanut perustuslakia"