Venäjän rikkaan eliitin huoli omasta edustaan voi kehittää maata kohti oikeusvaltiota, arvioi brittiasiantuntija

Kuka nousee Venäjän presidentiksi kun Vladimir Putinin lakisääteinen viimeinen virkakausi päättyy vuonna 2024? Liian aikaista sanoa, vastaa tunnettu britannialainen Venäjä-tuntija Mark Galeotti.

Hänen mukaansa Putinin syrjäyttäminen on poissa laskuista, koska Venäjän turvallisuuskoneisto on hänen hallussaan. On kuitenkin mielenkiintoista, että ajasta Putin jälkeen keskustellaan Venäjällä yhä enemmän ja avoimemmin.

Putin ei itse ole aktiivisesti mukana keskustelussa mutta sallii sen tapahtua. Vielä vähän aikaa sitten Putinin jälkeisestä ajasta puhuminen oli Venäjällä tabu.

–  Luulen Putinin olevan jo väsynyt ja kyllästynyt koko hommaan (presidentin virkaan). Hänellä on kuitenkin sama ongelma kuin kenellä tahansa mafian kummisedällä: miten jäädä eläkkeelle? Galeotti kuvaili tilannetta Cyber Security Nordic -tapahtumassa Helsingissä viime viikolla.

Galeottin mukaan Putinin pitäisi löytää oma Putininsa eli seuraaja, jonka lupaukseen edeltäjän aseman turvaamisesta voi luottaa. Presidentti Boris Jeltsin siirsi vallan Putinille vuosituhannen vaihteessa, eikä Putin puuttunut Jeltsinin rötöksiin.

Putin täytti tiistaina 67 vuotta ja esiintyi syntymäpäivänään näyttävästi retkeily- ja sienestyskuvissa Siperiassa osin yhdessä puolustusministeri Sergei Shoigun kanssa.

Eliitillä on nykyään epävarma olo

Galeotti ennustaa Venäjälle joka tapauksessa muutoksia. Maa voi jopa lähentyä länttä ja kehittyä jonkinlaiseksi oikeusvaltioksi. Tämä ei kuitenkaan johdu halusta rakentaa demokratiaa, vaan eliitin halusta suojella omia ja jälkikasvunsa asemia. Eliitti ei nimittäin tunne tätä nykyä oloaan kovinkaan mukavaksi aivan Putinin lähipiiriä lukuun ottamatta.

–  Jos olet rikas nyky-Venäjälllä, olet sitä ainoastaan siksi, että valtio sallii sinun olla. Huomisesta ei ole takeita, Galeotti kuvaa.

Brittitukija nimittää Venäjää sumeilematta kleptokratiaksi, jonka rikastunut eliitti halusi "varastaa kotimaassa ja tallettaa ulkomaille". Nyt he haluaisivat turvata omaisuutensa laillisesti ja helpottaa perillistensä asemaa.

–  Näemme oikeusvaltion synnyn ennen kuin näemme demokratian. Siihen kuluu vielä pitkä aika, Galeotti arvioi.

Venäjän ollessa kyseessä hän tosin tekee sen varauksen, että myös jonkinlaiseen kaaokseen ajautuminen voi olla mahdollista.

Poliittisessa eliitissä puolestaan nähdään linjaeroja kovan kurin ja pehmeämmän linjan välillä. Tämä näkyi Moskovan mielenosoituksissa, joissa mellakkapoliisin kovat otteet vaihtuivat protestien sietämiseen ja jotkin kovat tuomiot mielenosoittajille lieventyivät julkisten vastalauseiden jälkeen.

–  Ei Venäjä halua olla Pohjois-Korean tapainen sotilaallinen pelkohallinto. Venäjä on postmoderni itsevaltainen hallinto, joka tietää, että paras keino pitää asiat hallinnassa on pitää kansalaiset tyytyväisinä, Galeotti sanoo.

Venäjän kaikkiin sanomisiin ei kannata tarttua

Galeotti arvioi Venäjän pyrkivän provosoimaan länttä monella tavoin. Usein kannattaisi olla provosoitumatta.

–  Täytyy ymmärtää, että Venäjä käy läpi jälki-imperialistista keski-iän kriisiä ja tekee typeriä asioita, joista osaan pitää reagoida, mutta suuren osan voi jättää vaille huomiota.

Tutkija perääkin länneltä realismia: Venäjä pitää tuomita, jos se tekee jotain väärin, mutta kaikista sen sotaharjoituksista tai Nato-puheista ei kannata huolestua. Turha huolestuminen vain palvelee Venäjää, joka ei ole oikeasti niin vahva kuin se haluaisi olla, Galeotti muistuttaa.

Venäjälle voi myös nauraa, jos se tekee jotain typerää: jos esimerkiksi venäläiset sotilastiedustelun jäsenet töppäilevät peiteoperaatiossaan länsimaissa. Galeotti antaa ymmärtää, että tällainen suhtautuminen voi olla Venäjälle moitteita vaikeampi vastapallo.

Entä sitten väärien tietojen oikaiseminen, jota varten EU:ssakin on oma projektinsa? Galeottin mukaan muodikkaalla myytinmurtamisella on paikkansa, mutta kaikkiin väittelyihin ei kannata lähteä mukaan. Ärhäkkä reagointi saattaa vain entisestään levittää alkuperäistä viestiä.

–  Eivätkä ihmiset, jotka sinun pitäisi vakuuttaa, usein kuitenkaan usko sinua.

Jos Eurooppa hylkää, Venäjälle jää vain Kiina

Eurooppaa Galeotti varoittaa pyrkimyksistä sulkea Venäjä ulkopuolelle. Tuolloin Venäjälle jäisi tarjolle mahdolliseksi kumppaniksi vain Kiina, mitä sen paremmin Eurooppa kuin Venäjäkään eivät halua.

–  Muutamaa kovan linjaan haukkaa lukuun ottamatta venäläiset tietävät hyvin, ettei Eurooppa ole hyökkäämässä heidän kimppuunsa. Kiinasta ei voi olla niinkään varma, Galeotti kuvailee venäläisten tuntoja STT:n haastattelussa.

Galeotti kertoo ymmärtävänsä Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ehdotusta suhteiden kohentamisesta Venäjään. Tutkija kuitenkin korostaa, että ystävällisten sanojen vastapainoksi Euroopalla on oltava valmiutta nykyistä kovempiin sanktioihin Venäjään vastaan.

–  Tällä hetkellä me moitimme venäläisiä paljon siitä, kuinka pahoja he ovat, mutta ei meillä todellisuudessa ole heitä vastaan paljoa pakotteita, Galeotti sanoo.

Putin ei johda itse trolliarmeijaa

Galeotti on tutkijana perehtynyt erityisesti venäläiseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen, jolla on ollut tärkeä roolinsa Venäjän kyberoperaatioiden ja informaatiovaikuttamisen toteuttajana. Kaiken länteen suunnatun hakkeroinnin tai trollauksen näkeminen Venäjän valtion tai presidentti Putinin johtamana toimintana on Galeottin mukaan paha yksinkertaistus – mukana on niin valtiollisia toimijoita, yksityisiä yrityksiä, tavallisia kansalaisia ja puhdasta rikollista toimintaa.

–  Usein ajatellaan, että yksi suurmestari johtaa koko Venäjää, mutta ei Putin niin toimi. Hän on toimija siinä mielessä, että on luonut tämän järjestelmän ja antaa hyvin löyhästi ymmärtää, mitä haluaisi nähdä, Galeotti kuvaa.

Venäjälläkin on hänen mukaansa yhä hankalampi erottaa valtiollista ja valtion sallimaa hakkerointia toisistaan. Lisäksi poliittisen kontrollin ulottumissa oleva osin rikollinen toiminta huolestuttaa myös maan sisällä.

–  Venäjälle on helpompi aloittaa asioita kuin lopettaa niitä, Galeotti toteaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.