Venezuelan parlamentin puhemies julistautui vt. presidentiksi – Trump antoi tukensa, Venezuela katkaisee diplomaattisuhteet USA:han

Venezuelan presidentti Nicolas Maduro sanoo katkaisevansa maansa diplomaattiset suhteet Yhdysvaltoihin. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump antoi aiemmin tänään tukensa Venezuelan parlamentin puhemiehelle Juan Guaidolle, joka julistautui virkaa toimittavaksi presidentiksi.

Useat muutkin maat ovat tunnustaneet Guaidon presidentiksi, mutta esimerkiksi Meksiko ja Bolivia tukevat yhä Maduroa.

Venezuelan parlamentin puhemies Juan Guaido sai heti tuenjulistukset muun muassa Yhdysvaltain presidentiltä Donald Trumpilta, Amerikan valtioiden järjestöltä OAS:ltä ja useilta Etelä-Amerikan mailta.

Trumpin mukaan parlamentti on Venezuelan ainoa laillinen hallinnon osa. Hän lupasi Guaidolle Yhdysvaltojen kaiken diplomaattisen ja taloudellisen tuen. Nimettömänä uutistoimisto AFP:lle puhunut yhdysvaltalaisviranomainen antoi myös ymmärtää, että järeämmätkin keinot – sotilaallinen väliintulo mukaan lukien – ovat mahdollisia, jos Maduro päättää käyttää voimaa oppositiota vastaan.

Guaido, 35, vaati maahan vapaita vaaleja ja vetosi Venezuelan asevoimiin, jotta ne vetäisivät tukensa Madurolta. Hänen mukaansa presidentiksi julistautuminen oli ainoa tapa pelastaa Venezuela diktatuurilta ja palauttaa perustuslaillinen järjestys.

Asiantuntijoiden mukaan juuri armeija ratkaisee, pystyykö Maduro jatkamaan maan johdossa. Epäselvää on, miten vahva armeijan tuki todellisuudessa on.

Kymmenettuhannet ihmiset kokoontuivat keskiviikkona Venezuelan pääkaupunkiin Caracasiin kilpaileviin mielenosoituksiin, joista toinen vastusti ja toinen tuki presidentti Nicolas Maduroa. Monet Maduroa vastustavat mielenosoittajat olivat pukeutuneet valkoisiin, kietoutuneet Venezuelan lippuihin ja huusivat vapautta. Mielenosoituksia järjestettiin myös muissa Venezuelan kaupungeissa.

Maduro ei kuitenkaan osoittanut mitään merkkejä vallasta luopumisesta. Valtiollinen media jätti Guaidon julistuksen huomioimatta, ja tv-kuvaa välitettiin vain Maduroa tukevasta mielenosoituksesta. Lisäksi Madurolle uskollinen Venezuelan korkein oikeus käynnisti parlamenttia vastaan rikostutkinnan Maduron syrjäyttämisyrityksestä.

Toisaalta hallinto ei myöskään ollut ainakaan iltaan mennessä Suomen aikaa yrittänyt tukahduttaa opposition mielenosoitusta, vaikka se on tehnyt niin useasti aiemmin.

Maduron asema horjunut

Mielenosoituksella oppositio pyrki kasaamaan painetta Maduroa kohtaan. Tämän asema maan johdossa horjui jo valmiiksi talouskriisin ja kansainvälisen arvostelun alla.

Maduro vannoi virkavalansa toiselle kaudelleen kaksi viikkoa sitten, mutta Venezuelan opposition lisäksi muun muassa Yhdysvallat ja EU eivät ole tunnustaneet hänen viimekeväistä vaalivoittoaan.

Maduron presidenttikaudella Venezuelan talousvaikeudet ovat muuttuneet katastrofaalisiksi. Miljoonien prosenttien vuosittainen hyperinflaatio on vienyt maan valuutalta bolivarilta arvon, ja tavallisella kansalla on alituinen pula ruuasta, lääkkeistä ja arjen perustarpeista. Yli kaksimiljoonaa ihmistä on lähtenyt Venezuelasta vuoden 2015 jälkeen.

Maan kurjistuessa Maduro on takertunut valtaansa yhä tiukemmin. Vuonna 2016 Maduron tukijat menettivät enemmistönsä maan parlamentissa, mutta Madurolle lojaali korkein oikeus vei parlamentilta toimivallan seuraavana vuonna.

Keskiviikon mielenosoituspäivä oli symbolisesti merkittävä, sillä päivä oli diktaattori Marcos Perezin hallinnon kaatumisen 61-vuotispäivä.

Jo tiistaina eri puolilla Caracasia puhkesi mielenosoituksia Maduroa vastaan. Ainakin viisi ihmistä kuoli yön yhteenotoissa.