YK:n ilmastokokouksessa syntyi sopu Pariisin sopimuksen toimeenpanosta

YK:n ilmastokokous on hyväksynyt Pariisin ilmastotavoitteiden toimeenpanoa koskevan sääntökirjan. Sitä on tarkoitus soveltaa vuodesta 2020 alkaen.

Puolan Katowicessa sorvatun sääntökirjan toimilla pyritään rajoittamaan ilmaston lämpeneminen reilusti alle kahteen asteeseen.

Neuvottelut sääntökirjasta kestivät 13 päivää ja niissä oli runsaasti erimielisyyksiä. Ilmastokokous venyi yli vuorokauden yliajalle.

– Tämä on ollut pitkä tie, sanoi neuvotteluita johtanut Michal Kurtyka.

Neuvotteluissa keskeiset kysymykset koskivat sitä, miten eri maiden valmiudet esimerkiksi päästöjen seurantaan huomioidaan ja miten kehittyvät maat saavat tukea ilmastotoimiinsa.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan säännöt ovat vahvat ja kaikille yhteiset, mikä oli Suomen ja EU:n keskeinen tavoite. Vähiten kehittyneille ja haavoittuville maille luvataan kuitenkin joustoja tavoitteiden toimeenpanoon ja rahoitusta ilmastonmuutokseen sopeutumista varten.

– On yhdet säännöt, ja joustojen kautta ne tulevat voimaan, Tiilikainen sanoi STT:lle puhelimitse Katowicesta.

– Yhteiset säännöt tarkoittavat, että palomuuri tai kahtiajako teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välillä on kadonnut. Se katosi Pariisissa ja sitä muuria ei täällä uudelleen alettu rakentamaan.

Suurimmaksi kiistakysymykseksi kokouksen loppumetreillä nousivat säännöt markkinamekanismeista eli siitä, miten maat voivat hyödyntää kumppanimaissa rahoittamiaan ilmastotoimia omien päästötavoitteidensa saavuttamisessa. Lopulta asiasta tehtiin prosessipäätös, ja neuvottelut jatkuvat seuraavassa kokouksessa.

Suomen pääneuvottelijan Outi Honkatukian mukaan lopputulokseen voi olla tyytyväinen, vaikka jatkotöitä jäikin.

– Markkinamekanismisääntöjen puuttuminen on parempi ratkaisu kuin huonot säännöt, hän kommentoi.

 

"Välttämätön, mutta riittämätön sopu"

Kansalaisjärjestöjen mukaan sopimuksessa on yhä petrattavaa.

Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan kokouksessa nähtiin edistystä, mutta päätökset eivät heijastaneet riittävää kunnianhimoa.

– Puolan ilmastokokouksen jälkeen on erityisen tärkeää, että Suomi kantaa vastuunsa ilmastonmuutoksesta ja ajaa edistyksellistä ilmastopolitiikkaa. Tällä hetkellä Suomen ilmastotavoitteet eivät ole läheskään riittäviä, WWF sanoi tiedotteessaan.

Paikalla olevan kansalaisjärjestöjen kattojärjestön Fingon ilmastoasiantuntija Hanna Aho kommentoi Twitterissä, että säännöt syntyivät "viime hetken draamasta huolimatta". Hän kuvaili sovun olevan välttämätön, mutta riittämätön.

Ympäristöjärjestö Greenpeacen mukaan tulevan kahden vuoden aikana jää ratkaistavaksi tärkein kysymys, miten ammottava kuilu sopimuksen perimmäisen tavoitteen ja maiden käytännön toimien välillä kurotaan umpeen. Järjestö peräänkuuluttaa päästövähennysten tahdin dramaattista kiihdyttämistä.

– Puolan kokous muistutti, että ihan helppoa tämä ei poliittisesti tule olemaan, joten painetta hallituksia, yrityksiä ja sijoittajia kohtaan on nyt lisättävä entisestään, Kaisa Kosonen, Greenpeace Nordenin ilmastoasiantuntija sanoi tiedotteessa.

 

EK ja MTK pitävät neuvottelutulosta merkittävänä

 

Elinkeinoelämän keskusliitto EK luonnehtii sopua ennakko-odotuksiin nähden kohtuulliseksi. EK:n mukaan neuvottelutulos on merkittävä askel kohti maailman maiden ilmastotavoitteiden tehokkaampaa toimeenpanoa. EK:n mukaan Katowicen neuvottelutulos myös haastaa maita nostamaan kunnianhimon tasoa lähivuosina.

EK:n mukaan Puolassa syntynyt sopu luo suomalaiselle ilmastoliiketoiminnalle maailmanlaajuisia kasvunäkymiä.

– Sääntökirjan viitoittamat yhtenäiset pelisäännöt selkiyttävät toimintaympäristöä ja mahdollistavat ilmastobisneksen kasvun sekä tasaisemman pelikentän eri puolilla maailmaa, sanoo EK:n johtava asiantuntija Matti Kahra tiedotteessa.

Myös Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry pitää sopua merkittävänä. MTK:n mielestä on tärkeätä, että maatalous tunnustetaan osaksi hiilinielua ja alaa ohjataan kohti ilmastokestävämpiä toimintatapoja.

– Maataloustuottajiin Katowicen kokouksella on vain vähän vaikutusta. Maatalouden merkitys vielä tällä hetkellä on neuvotteluprosessissa vähäinen, toteaa MTK:n asiantuntija Jukka Rantala Katowicesta.

MTK patistaa hallitusta turvaamaan maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset riittävillä sopeutumistoimilla.

Seuraava ilmastokokous järjestetään vuoden kuluttua Chilessä.