Yhdysvaltalainen yliopisto ja lääkejätti tartuttivat kokeeksi kupan salaa satoihin ihmisiin – miljardikorvaukset uhkaavat

Yhdysvaltalainen huippuyliopisto, lääkeyritys ja maan suurimpiin kuuluva säätiö saattavat joutua maksamaan miljardin dollarin korvaukset amerikkalaistutkijoiden tekemistä ihmiskokeista Guatemalassa.

1940-luvulla tehdyissä kokeissa sadoille guatemalalaisille tartutettiin sukupuolitauteja. Tarkoitus oli selvittää, voisiko penisilliini ehkäistä sukupuolitartuntoja tautien parantamisen lisäksi. Penisilliini oli tuolloin lääkkeenä uusi.

Tutkijat tartuttivat tippuria ja kuppaa prostituoiduille, vangeille, sotilaille ja mielenterveyspotilaille. Noin puolet tartunnan saaneista sai jonkinlaista hoitoa, mutta loput jätettiin täysin hoitamatta.

Vuonna 2011 julkaistun amerikkalaisraportin mukaan tutkimuksessa tartutettiin sukupuolitauti yli 1 300 ihmiselle. Osa heistä oli alaikäisiä.

Kaikkiaan tutkimuksessa seurattiin 5 500:aa ihmistä, joista 83 oli kuollut vuoteen 1953 mennessä. Raportin tekijät eivät kuitenkaan pystyneet selvittämään, kuinka moni kuolema oli seurausta tautitartunnasta.

Tutkimus paljastui sattumalta yli 60 vuotta myöhemmin 

Yli 800 uhria ja heidän omaistaan nostivat kokeista siviilikanteen vuonna 2015. Kanteen mukaan tartutetut eivät tienneet, mitä heille tehtiin, eivätkä olleet antaneet siihen lupaa.

Nyt liittovaltion tuomari on linjannut, että John Hopkinsin yliopisto, lääkejätti Bristol-Myers Squibb ja Rockefeller-säätiö joutuvat vastaamaan kanteeseen oikeudessa. Kanteen mukaan tutkimuksessa oli mukana useita yliopiston ja säätiön lääkäreitä sekä neljä johdon edustajaa Bristol Laboratoriesista ja Squibb Institutesta, jotka myöhemmin muodostivat Bristol-Myers Squibbin.

Tutkimuksen tuloksia ei koskaan julkaistu. Tapaus tuli julki, kun yhdysvaltalainen professori Susan Reverby törmäsi sitä koskeviin arkistodokumentteihin sattumalta vuonna 2010. Paljastusten jälkeen silloinen presidentti Barack Obama pyysi kokeita anteeksi Guatemalalta.

Tutkimuksen taustalla ollut lääkäri John Cutler osallistui kyseenalaiseen tutkimukseen myös myöhemmin. Hän lähti mukaan niin sanottuun Tuskegee-tutkimukseen, jossa kuppaa sairastavia mustia amerikkalaismiehiä jätettiin tahallisesti hoitamatta 40 vuoden ajan. Cutler kuoli vuonna 2003.