Kun miehellä on takana reilun 116 vuorokauden purjehdusurakka, noin 45 000 kilometrin matka maailman ympäri, on kerrankin oikeutettua kysyä, miltä nyt tuntuu. Ari Huusela ylitti perjantaiaamuna Ranskassa Imoca-luokan veneille tarkoitetun Vendée Globe -kilpailun maalilinjan 25:ntenä eli viimeisenä purjehtijana.
Jumbosija ei hävettänyt, sillä Vendée Globessa, jos missä, pelkkä osallistuminen on mestaruuden arvoinen suoritus. Huusela oli ensimmäinen pohjoismaalainen purjehtija, joka kisasi tarunhohtoisessa yksinpurjehduskilpailussa, jossa matkaa taitettiin pysähtymättä maaliin saakka.
– Tuntuu epätodellisen ihmeelliseltä. Kun miettii, kuinka pitkän ajan takana ensimmäinen vierailuni täällä Les Sables-d'Olonnessa 25 vuotta sitten oli... Silloin ajattelin näitä veneitä nähdessäni, kuinka tuollaisella voi purjehtia maapallon ympäri. Nyt se on sitten tehty onnellisesti, Huusela kertoi STT:lle Ranskasta.
Maaliin pääsyn arvoa lisää se, että hän oli kilpailijana ensikertalainen.
– Yleensä puolet veneistä keskeyttää, eikä maaliin pääsy monesti onnistu toisella tai kolmannellakaan osallistumiskerralla. Nyt sain debytanttina hoidettua koko kierroksen.
"Kap Hornilla vähän pelotti"
Huusela lähti 8. marraskuuta alkaneeseen maailmanympäripurjehdukseen realistisella taktiikalla: matka ei tapa, vaan vauhti. Se tarkoitti, että ylenpalttinen riskinotto oli pannassa.
Haastavia tilanteita liki 30 metriä pitkässä veneessä riitti.
– Kap Hornilla vähän pelotti, ja paluumatkalla Atlantilla oli ikävät olosuhteet. Tuli sellainen olo, että olisi mukava olla kotona tai jossain muualla. Mutta eihän sieltä mihinkään päässyt.
Etelä-Amerikan eteläkärjen Kap Hornin nimen mainitseminen aiheuttaa maakravussakin vilunväreitä.
– Kap Hornilla vallitsevat Brasiliasta maapallon ympäri kiertämään lähtevät matalapaineet. Ne pakkautuvat niemenkärkeen, eikä niitä pääse karkuun. Pohjoisessa tulee vastaan maa, etelässä jäätikkö. Ei ole muuta tietä kuin mennä kapeikosta läpi.
Lähes neljän kuukauden purjehdusurakka ei juuri vaikuttanut Huuselan normaalisti 75-kiloiseen olemukseen.
– Paino pysyi suunnilleen samana, mitä se oli lähdettäessä. Ruokaa oli merellä riittävästi, ja se maistui. Joka päivä meni 2–3 pussia pakastekuivattua puuromaista mössöä, joka ikinen pussi viimeistä lusikallista myöten tyhjäksi.
Lomautusajasta hyötyä palautumisessa
Lentokapteeni Huusela, 58, on koronapandemian takia lomautettuna siviilivirastaan. Ammattiaan hän pääsee harjoittamaan näillä näkymin aikaisintaan toukokuussa.
– Aion käyttää kevään palautumiseen ja kunnon nostamiseen. On hyvä tilaisuus huolehtia palautumisesta ja levosta.
Edeltänyt neljän kuukauden jakso ikään kuin pyyhkiytyi Huuselan mielestä.
– Hämmästyttää, kuinka nopeasti aika meni. Kun veneestä laskeutui laiturille, tuntui kuin lähtö olisi ollut viime viikolla. Veneessä ajantaju häviää. Siellä käsillä ovat vain rutiinit, ja aika kuluu.