Mullistavat hiilikuitukengät ihmetyttävät juoksuväkeä – Juoksijat säästävät nopeasti ominaisuutensa menettävät huippukengät vain kisakäyttöön

Nike tuli ensimmäisenä pomppukenkämarkkinoille. Muut isot juoksukenkämerkit ovat seuranneet tiiviisti kehitystyössä perässä. Juha Inkinen

Jarmo Sieviläinen

Laitan jalkaan kestävyysjuoksija Arttu Vattulaisen oranssit Nike Vaporfly -kengät ja pinkaisen matkaan. Tuntuma on aluksi kiikkerä. Tällaistako on korkokengillä?

Pysyn kuitenkin hyvin pystyssä. Juoksu rullaa normaalisti, ja paksupohjaisiin kenkiin tottuu aika nopeasti. Olen juostessa jotenkin koholla. Alkaa tuntua siltä, että askel etenee paremmin, ja toden totta, kyllähän meno voisi olla näillä nopeampaa kuin tavallisilla lenkkareilla. Vai onko kenkien tuoma vaikutus lisäbuustista vain henkistä?

Ei ole, kestävyysjuoksuvalmentaja Tuomo Lehtinen sanoo. Lehtinen tietää tutkimustulokset, joiden mukaan kestävyysjuoksua ravistelleet niin sanotut joustokengät parantavat juoksun taloudellisuutta ja myös juoksuaikoja.

Niken ”ihmekengät” markkinoitiin tapetille, kun Kenian Eliud Kipchoge juoksi niillä maratonin alle kahden tunnin lokakuussa 2019 kirittäjien ja kolmen hiilikuitulevyn avulla.

Joustokengillä on merkitystä kilpailijoille – "Tavallinen kuntoilija ei tarvitse hiilikuitukenkiä, sillä niiden käyttö vaatii hyvän juoksutekniikan ja juoksijan kropan"

Nykyään lähes kaikilla maantiejuoksijoilla on kisoissa jaloissaan samantyyppiset kimmoisat, yhden hiilikuitulevyn sisältämät kengät. Kilpajuoksijat kokevat, että hiilikuitulevyn ja paksun vaahtomuovin yhdistelmä antaa tehoa juoksuun, säästää jalkoja ja parantaa tuloksia.

– Tänä keväänä maantiejuoksun SM-kisoissa noin 80 prosentilla juoksijoista oli joustokengät. Ne löytyivät melkein kaikilta aikuisilta, mutta junioreilla niitä oli vähemmän käytössä.

Ennen pukukopissa vertailtiin, kuka on harjoitellut eniten. Nyt vertaillaan, millaiset kengät kullakin on käytössä.

Arttu Vattulainen

– Monet pomppukenkään vaihtaneet ovat parantaneet tuloksiaan. Uskon, että suurin hyöty syntyy, kun joustokengät säästävät pohkeita pitkillä juoksumatkoilla. Iskutus on pienempi jaloille, ja juoksu on taloudellisempaa loppumatkasta, Lehtinen näkee.

– Kenkien hyvä puoli on, että ne ovat mahdollistaneet juoksun yli nelikymppisille, joilla on alla paljon kilometrejä ja myös jalkaongelmia.

– Olen huomannut, että jalat eivät tule niin kipeäksi näillä juostessa, Vattulainen vahvistaa.

Arttu Vattulainen siirtyi kisaamaan joustokengillä vuosi sitten. Juha Inkinen

Joustokengät ovat aiheuttaneet kohua kestävyysjuoksuväen keskuudessa puolesta ja vastaan. Niillä on juostu uusiksi jo useita maailmanennätyksiä. Tilanne on sama kuin uinnissa, kun kelluttavat kokovartalouimapuvut saapuivat lajiin.

Tuomo Lehtinen kuuluu niihin, joiden mielestä kestävyysjuoksun maailmanennätykset pitäisi jakaa aikaan ennen ”ihmekenkiä” ja niiden jälkeen. Nykyään myös sopivaa vauhtia etenevä valojänis auttaa juoksijoita ME-tuloksiin.

– Nyt juostaan periaatteessa eri sarjassa. Myös paraurheilussa on mietitty, missä menee raja, kun apuvälineestä on ratkaisevaa hyötyä suoritukseen.

Lehtinen ei pidä siitä, jos kestävyysjuoksu muuttuu hiihdon kaltaiseksi varustelajiksi, jossa juoksukengät nousevat merkittävään asemaan.

– Lajissa ei ole puhuttu koskaan aiemmin näin paljon kengistä. Nykyään maantiejuoksussa on oltava nämä uudet kengät, mikäli aikoo olla samalla viivalla muiden kanssa. Niitä alkaa nähdä jo aktiivisilla kuntoilijoillakin.

– Jos miettii junioreita, niin urheilusta ei tarvitsisi tehdä heille enää yhtään nykyistä kalliimpaa. Ennen sai hyvät lenkkarit 150 eurolla. Nyt parhaat kisakengät maksavat 250–300 euroa, ja ne on tilattava netistä. Lajiin ei pitäisi luoda elementtejä, jotka luovat eriarvoisuutta, Lehtinen näkee.

2000-luvun alussa ihanteellinen juoksukenkä oli kevyt ja ohutpohjainen, jolloin juostessa sai hyvän tuntuman alustaan. Nyt joustokengissä on jopa neljän sentin paksuinen pohja. Kilpailusääntöjen mukaan radalla ja maastossa saa juosta maksimissaan 25:n ja maantiellä 40 millimetrin paksuisilla kengillä.

Tuomo Lehtinen ei ymmärrä sääntöjen logiikkaa. Paksuista joustokengistä on hyötyä enemmän maantiejuoksussa kuin radalla, jossa käytetään yleensä piikkareita, mutta säännöt kieltävät kengiltä nimenomaan ratajuoksun.

– Radalla pitkä 10 000 metrin kisa on sellainen, jonka moni haluaisi juosta joustokengillä, Lehtinen uskoo.

Kenkien valvominen ja mittaaminen on osoittautunut hankalaksi. Suomessa sääntö juoksukenkien paksuudesta tuli voimaan yhtäkkiä kesken viime kesän juuri ennen Kalevan kisoja. Esimerkiksi Kalevan kisojen 5 000 ja 10 000 metrin mestari Annemari Kiekara joutui vaihtamaan Nike Vaporfly -kenkänsä juuri ennen kisojen alkua toisenlaisiin, täysin uusiin tossuihin.

Yksi erikoisuus on myös se, että monet naisten tavallisten juoksukenkien malleista ovat 26-millisiä eli ne ovat millin liian paksuja.

– Pahimmillaan joku malli hyväksyttiin Kalevan kisoissa yhtenä päivänä, mutta ei enää seuraavana. Olihan se aika kaoottista. Nykyään netissä on listoja, joista näkee, millä mallilla voi juosta ja millä ei.

Kestävyysjuoksuvalmentaja Tuomo Lehtinen (oik.) tietää tutkimustulokset, joiden mukaan kestävyysjuoksua ravistelleet niin sanotut joustokengät parantavat juoksun taloudellisuutta ja myös juoksuaikoja. Juha Inkinen

Tulevana sunnuntaina Tuomo Lehtinen on järjestämässä SM-maastoja Joensuussa. Kisajärjestäjät saivat poikkeusluvan, eikä heidän tarvitse tarkastaa juoksukenkien paksuuksia SM-maastoissa.

– Olisihan se korona-aikana hankala tarkistaa ilman jonoa juoksijoilta 500 kenkäparia juuri ennen kisojen alkua.

Tiukka paksuusraja tuntuu oudolta myös maastojuoksussa, jossa paksupohjaisista kengistä ei saa samanlaista hyötyä kuin asvaltilla.

Arttu Vattulainen siirtyi kisaamaan joustokengillä vuosi sitten. Hän on tilannut muutaman parin joustokenkiä netin kautta ja on tykännyt niillä juoksemisesta. Kenkä on jäykkä, mutta sillä juokseminen tuntuu pehmeältä.

– Kimmoisa välipohjan hiilikuitulevy ja paksut pohjat säästävät jalkoja. Ainahan teknologia kehittyy. Voin hyväksyä tämän, jos kengät ovat kaikkien tasapuolisesti saatavilla.

– Tämä on myös henkinen juttu. Ei ole mukavaa, jos lähtöviivalla tuntuu, että kaverilla on käytössä paremmat kengät, Vattulainen myöntää.

Nike Vaporfly -kengissä on hyvin ohut ja kevyt kangas. Lisäksi kengän pohjat menettävät melko nopeasti kimmottavat ominaisuutensa. Joustokenkiä säästetään kisoihin, ja niitä käytetään vain harvoin harjoituksissa.

– Ominaisuudet kestävät hyvinä 100–200 kilometriä, minkä jälkeen kimmoisuus alkaa hävitä, Vattulainen ja Lehtinen arvioivat.

Huippukenkiä on siis tilattava usein, mikä sopii tietenkin kenkävalmistajille. Nike on luonut suosituilla kengillä merkittävää bisnestä, ja muut merkit ovat tulleet pian samoille apajille.

– Kyllähän juoksukenkiin voi mennä nykyään helposti yli tuhat euroa kaudessa. Toivottavasti näiden uudenlaisten kenkien hinnat tulevat alas jossakin vaiheessa, Vattulainen miettii.

– Ennen pukukopissa vertailtiin, kuka on harjoitellut eniten. Nyt vertaillaan, millaiset kengät kullakin on käytössä.

Vaikka joustokengät ovat mullistaneet maantiejuoksua, niin edelleen kisoissa ratkaisee, kuka niillä juoksee.

– Vaikka on mitkä kengät, niin lenkillä se on käytävä, Vattulainen myhäilee.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut