Henki säilyi, mutta aivot kokivat kovia – Jani Saarinen vammautui saatuaan kiekon päähänsä yleisurheilukisan toimitsijana

Saarisen mukaan hänen vammansa seurausten lopulliseen ymmärtämiseen kului pitkä aika. KALLE PARKKINEN / LEHTIKUVA

Tomi Olli / STT

Tamperelaisen Jani Saarisen, 32, elämä sai uuden suunnan maaliskuussa vuonna 2011. Hän oli tuolloin toimitsijatehtävissä Pirkkahallissa käydyissä juniorien yleisurheilukisoissa. Mittamiehen tehtävät päättyivät kuitenkin karusti.

– Olin noin kolmenkymmenen metrin kohdalla, kun kiekko katosi näkyvistäni hallin valoihin. Hetkeä myöhemmin sain rajun iskun päähäni, 750 gramman kiekko osui otsaani juuri hiusrajan alle, Saarinen muistelee STT:n haastattelussa.

Saarinen menetti heti tajuntansa. Hän sai ensiapua kisojen lääkäriltä, ja ambulanssikin saapui paikalle seitsemässä minuutissa.

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa otetuista kuvista kävi ilmi, että Saarisella oli kallonmurtuma, kolme kallon sisäistä veronvuotoa sekä useita aivoruhjeita.

– Hengenlähtö oli todella pienestä kiinni. Silti oli onni, että kiekko osui yhteen kallon kovimmista kohdista.

Juokseminen onnistui kovalla harjoittelulla

Sairaalasta kotiutumisen jälkeen kävi Saarinen kontrollikäynneillä aivovammapoliklinikalla, mistä hän sai diagnoosin keskivaikeasta aivovammasta. Saarinen oli jo aiemmin huomannut suuren motorisen puutteen, josta hän ei halunnut puhua muille: juoksutaito oli kadonnut.

– Tunne oli epätoivoinen, tunsin olevani kuin pieni lapsi. En myöskään tiedostanut asian johtuvan aivovammasta, vaikka olin saanut diagnoosin. Vammani lopulliseen ymmärtämiseen kuluikin vielä pitkä aika.

Kaksi vuotta aiemmin seiväshyppyuransa jalkavammoihin päättänyt Saarinen päätti opetella juoksemaan.

– Aloin treenata pururadalla ja pidin huolta, ettei kukaan näe, sillä häpesin itseäni. Treeniin kuului esimerkiksi erilaisia koordinaatioharjoitteita kuten polvennostokävelyä. Treeni tuotti vähitellen tulosta, ja nostin tempoa. Juoksutaito palasi lopulta noin vuoden jälkeen.

Aivovammatausta vaikeuttaa työnsaantia

Saarinen palasi työelämään vuonna 2013, jolloin hän aloitti työkokeilun urheiluvälineliikkeessä. Työt loppuvat kuitenkin pian syvän väsymyksen takia. Seuraavaksi hän pääsi töihin Tampereen Pyrintöön ja opiskeli samalla oppisopimuksella merkonomiksi. Hän oli myös osa Pyrinnön miesten Korisliigan menestystä.

– Toimin joukkueen huoltajana ja pääsin juhlimaan mestaruutta vuonna 2014. Hoidin muun muassa eri lajien tapahtumajärjestelyjä sekä toimistoasioita.

Vuonna 2017 hän kuitenkin koki burn outin, ja työt oli jätettävä. Lisäpainetta elämään toi arjen pyörittäminen, sillä kotona olivat vuosina 2012 ja 2017 syntyneet lapset.

Toivuttuaan Saarinen palasi töihin, sillä hän sai paikan Tampereen Kooveen salibandyjaostossa.

– Työ kesti puolisen vuotta. Hommat päättyivät siihen, että kärsin syvästä väsymyksestä.

Tällä erää Saarisen elämään kuuluu hyvää, sillä hän on työkokeilussa Aivovammaliitossa.

– Työ tuntuu todella omalta. Ennen tämän paikan saantia oli kuitenkin surullista huomata, miten moni jo hieman työpaikkaa lupaillut taho pyörsi päätöksensä kuultuaan taustastani, Saarinen kertoo.

– Toivon voivani jatkaa työelämässä. En kuitenkaan usko palaavani urheiluseuratyöhön muuten kuin mahdollisesti lasteni harrastusten kautta, sillä siellä työpäivien pituus vaihtelee. Silti urheilu on aina osa minua. Nautin siitä yli lajirajojen.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut