Olympialaisten avajaisissa ei yleisöä, mutta stadionin ympäristössä parveilee satoja – lähistöllä vain pieni mielenosoitus

Jousiampuja Antti Vikström aloittaa suomalaisten kilpailut tänään Tokion olympialaisissa. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

Kaija Yliniemi, Antti Hokkanen / STT

Tokion kesäolympialaiset avataan kaupungin olympiastadionilla alkaen kello 14 Suomen aikaa, mutta tiukkojen koronavirusrajoitusten takia 68 000:n katsojapaikan areenalla on vain muutama sata kutsuvierasta ja kisavirkailijaa. Stadionin ulkopuolelle on kuitenkin kerääntynyt sadoittain ihmisiä aistimaan tunnelmaa.

– Olemme täällä tunnelman, valoshow'n ja ilotulitusten takia. Toivomme saavamme ainakin jonkinlaista kosketusta avajaisjuhlallisuuksiin. Tähän asti ei ole tuntunut olympialaisilta, mutta kun nyt olemme täällä, niin jo tuntuu! hehkutti Mako Fukuhara uutistoimisto AFP:lle.

Kyselyt viime kuukausina ovat kertoneet, että vastustusta olympialaisten järjestämistä kohtaan riittää Japanissa. Koronatapausten nousu Tokiossa ja muuallakin on nostanut vastustusta kisoja kohtaan, mutta avajaispäivänä mielenilmaus stadionin läheisellä rautatieasemalla kokosi vain reilut kymmenen protestoijaa. Kisoja myös tuettiin kovaäänisten välityksellä.

– Tämä hetki on ylpeyttä herättävä minulle japanilaisena, eräs nainen sanoi.

Liukkonen ja Mäkelä-Nummela lipunkantajina

Avajaisiin osallistuu arviolta 900 kutsuvierasta, joista vain noin kuudesosa on japanilaisia. Urheilijoilla on avajaisiin vapaa pääsy, ja mutta taustajoukkoja saa olla mukana vain kuusi kustakin maasta.

Uimari Ari-Pekka Liukkonen ja trap-ampuja Satu Mäkelä-Nummela toimivat Suomen lipunkantajina. Kumpikin on kokenut kisakävijä. Mäkelä-Nummela osallistuu neljänsiin ja Liukkonen kolmansiin viiden renkaan kisoihinsa.

– Olin Lontoon 2012 kisojen avajaisissa. Riossa 2016 en osallistunut. Nyt olen mukana erilaisessa roolissa, Liukkonen ruoti kunniatehtävää tänään uimareiden ennakkotilaisuudessa.

Liukkonen kauhoi toukokuussa pitkän radan EM-kilpailuissa miesten 50 metrin vapaauinnin mestariksi ja aloittaa Tokion-kisaurakkansa tiistaina. Avajaisissa vierellä on Suomen joukkueen ainoa olympiavoittaja. Mäkelä-Nummela tähtäsi tarkimmin Pekingin olympialaisissa 2008.

– On hienoa olla toisena lipunkantajana ja parhaassa mahdollisessa seurassa, kun toista lippua kantaa olympiavoittaja, Liukkonen mietiskeli.

Mäkelä-Nummela aloittaa urakkansa keskiviikkona trapin karsinnassa.

Olympialaisten kisavieraat – urheilijat, heidän taustajoukkonsa ja median edustajat – yritetään pitää Tokiossa tiukassa valvonnassa jatkuvalla testaamisella ja erilaisilla terveystietoja raportoivilla sovelluksilla. Koronakupla ei kuitenkaan voi olla aukoton, kun kisataan miljoonakaupungissa.

Kisakylässään asuvat urheilijat testataan koronaviruksen varalta päivittäin. Suomalaiset pysyttelevät omassa kuplassaan, eikä kanssakäymistä muiden maiden urheilijoiden kanssa haluta kuin kisapaikoilla.

Samoja suorituspaikkoja edelleen käytössä

Ensimmäisen kerran Tokiossa kilpailtiin kesäolympialaisissa 57 vuotta sitten.

– Jos verrataan vuoden 1964 Tokion olympiakisoja näihin kisoihin, niin kaikista merkittävin muutos on tapahtunut kilpailtavien urheilumuotojen määrän kasvussa. Samalla on kasvanut myös osallistuvien urheilijoiden määrä, Suomen Urheilumuseota vuosina 1989–2020 johtanut Pekka Honkanen taustoittaa.

Vuoden 1964 kesäolympialaisissa kilpailtiin 21:ssä urheilulajissa, joihin otti osaa reilut 5 000 urheilijaa 93:stä eri maasta. Tällä erää kisoissa on mukana kaikkiaan 33 lajia, reilut 11 000 urheilijaa ja 206 osallistujamaata.

– Tämän vuoden olympiakisoissa on käytössä edelleen samoja suorituspaikkoja kuin vuonna 1964, mutta ne on tietysti kunnostettu tämän päivän vaatimusten mukaisiksi. Uusia stadioneita on myös rakennettu ja puitteita modernisoitu.

Digitaalisuus on kehittynyt vuosien saatossa, ja osansa siitä on saanut myös olympiaurheilu.

– Tiedonvälitys ylipäänsä on muuttunut huomattavasti vuoden 1964 jälkeen, jolloin oltiin lähinnä radion ja lehtien varassa. Televisio toi tilanteeseen aikanaan suuren muutoksen.

– Nykyään olympiaurheilua pystyy seuraamaan reaaliaikaisesti useammalta eri kanavalta. Urheilutapahtumien ohella tänä päivänä on mahdollista seurata myös eri urheilijoita sosiaalisen median eri kanavissa. Se on tuonut oman mielenkiintoisen lisänsä urheilun seurattavuuteen.

Tokiossa piti kisata ensi kerran jo vuonna 1940

Koronaviruspandemiasta johtuen tämän vuoden olympialaiset jäävät kaikilta osin historiaan ensimmäisenä laatuaan. Tältä osin merkittävin muutos aiempaan on katsojien puuttuminen lehtereiltä.

– Yleisön kannalta se on tietenkin sääli, mutta nykyisessä tilanteessa ei ollut muuta mahdollisuutta järjestää kisoja. Nämä kisat jäävät varmasti historiaan hyvin erikoisena kokemuksena, Honkanen uskoo.

Tokion oli määrä järjestää ensimmäiset kesäolympialaiset jo vuonna 1940, mutta Kiinan ja Japanin välisen sodan vuoksi kisat jouduttiin perumaan. Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) myönsi olympiakisat tämän jälkeen Helsingille, jossa ei kuitenkaan kilpailtu toisen maailmansodan vuoksi. Olympiaovet avautuivat Tokiolle lopulta siis 24 vuotta ennakoitua myöhemmin.

– Olympiakisat olivat jo tuolloin ja ovat edelleen merkittävin urheilutapahtuma maailmassa. Joka neljäs vuosi järjestettävillä kisoilla on suuri kulttuurillinen merkitys myös yhteiskunnallisesti. Olympialaisten pitkässä historiassa Tokiolla on mielenkiintoinen yhtymäkohta tähän päivään, kun huomioidaan Tokion ensimmäisten olympiakisojen siirtäminen myöhempään ajankohtaan.

Tokion vuoden 1964 kesäolympialaiset kilpailtiin aikanaan urheilijoille säädyllisissä olosuhteissa lokakuussa, kun taas tällä kertaa kisat pidetään kenties vuoden kuumimpaan aikaan heinä–elokuussa.

Kommentoi

Mainos: PeeÄssä

Olitko paikalla, kun Kuopion Prisma avattiin?

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut