Korona ajoi muut pöpöt ahtaalle

Olympiajoukkueen ylilääkäri Maarit Valtonen on kartoittanut tutkimusryhmänsä kanssa urheilijoiden hengitysteiden virusinfektioita vuodesta 2017. -Koivisto Antti Aimo-Koivisto / LEHTIKUVA

Pasi Rein / STT

Olympiajoukkueen ylilääkäri Maarit Valtonen valvoo Tokion kisoissa suomalaisurheilijoiden terveysturvallisuutta ja vastaa heidän terveydenhuollostaan. Samalla hän seuraa suurella mielenkiinnolla kesäolympialaisten yleistä infektiotilannetta.

Valtonen on kartoittanut tutkimusryhmänsä kanssa urheilijoiden hengitysteiden virusinfektioita vuodesta 2017. Urheilijoilta on kerätty näytteitä Pyeongchangin 2018 talvikisoissa, pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisoissa 2019 ja 2021 sekä Tour de Skillä.

Tokiossa Valtonen voi ottaa koronan poissulkemisen jälkeen urheilijoilta näytteet, jos jollekin tulisi infektio-oireita.

– Meillä on valmius selvittää oireiden syitä koronaa tarkemmin, jos jotain infektiorintamalla tapahtuisi, Valtonen kertoo.

Koronapandemia on kuitenkin sekoittanut maailman ja samalla suomalaistutkijoiden virusjahdin.

Pyeongchangissa 45 prosentilla ja vuotta myöhemmin Seefeldissä 38 prosentilla urheilijoita oli kisoissa hengitystieoireita silloisista varotoimista huolimatta. Sitten kehiin asteli korona, joka käytännössä selätti muut virukset.

Tokion kisakylän tartunnat eivät ole aiheuttaneet jatkotartuntoja

Oireiset loppuivat

Keväällä Oberstdorfin MM-kisoissa suomalaisilla ei ollut yhtään oireista infektiota, kun käytössä olivat pandemian takia kehitetyt varotoimet.

– Ei ollut yhtään tautia. Otimme reissun aikana kolme kertaa näytteitä kaikista joukkueen jäsenistä, ja ne ovat nyt Turun yliopistossa analyysissä. Selvitämme, oliko meillä siellä oireettomia tartuntoja, Valtonen vahvistaa.

Korona muokkasi globaalisti ihmisten arkea ja tapoja. Samalla pandemian varotoimet siivosivat liikenteestä muut pöpöt. Suomalaistutkijat havaitsivat muutoksen sekä urheilijoissa että verrokkiryhmässä.

– Korona on todistanut, ettei tartuntoja tapahdu, jos ihmiset eivät kohtaa, Valtonen toteaa.

Ankara harjoittelu voi tehdä urheilijasta alttiimman hengitystieinfektioille, mutta koronasäännöt ovat hillinneet myös muiden sairauksien leviämistä.

– Urheilijakin pystyy välttämään infektion. Mutta lähtökohtaisesti se edellyttää, että näitä lähikontakteja mahdollisiin virustartunnan saaneisiin ei tulisi. Oikeassa elämässä se on haastavaa, Valtonen korostaa nykytilanteen poikkeuksellisuutta.

Edessä odottaa arki

Valtonen uskoo, että Tokion olympialaiset vahvistavat Oberstdorfin kokemuksia.

– On hyvin mahdollista, ettei täällä tule tauteja, Valtonen ennakoi.

– Sairastumisen todennäköisyys on pieni, jos koronatilanne hallitaan. Hengitystieviruksia on niin vähän liikkeellä ja varotoimet tiukat.

Edessä on paluu arkeen ennemmin tai myöhemmin. Se avaa taas portit muille viruksille.

– On selvää, että koronan arkirutiineihin tuomilla tavoilla on iso merkitys, mutta vasta aika näyttää koko todellisuuden, Valtonen korostaa.

Normaalioloissa ihmisten kanssakäyminen ja myös "holtittomuus" lisääntyvät, mikä saa virukset vauhtiin. Eivätkä suomalaisurheilijat voi eristäytyä pysyvästi muusta maailmasta kuplaansa.

– Elämää täytyy myös saada elää, Valtonen muistuttaa.

– Voisimme arvokisoissa sulkea kaikki huoneisiin ja tuoda ruoat oven taakse, mutta suorituskyvyssä näkyy myös psyykkinen hyvinvointi ja elämän kokonaisuus.

Eli varotoimien teho flunssan ehkäisyssä selviää todenteolla vasta, kun korona hellittää ja vapauttaa muut virukset tehtäviinsä.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut