Jääkiekon liigaseurat kestivät koronan taloustaklauksen – yhteenlaskettu liikevaihto laski lähes 40 prosenttia

Liigaseurat selvisivät talousahdingosta sopeutustoimien, ottelutapahtumista syntyneiden säästöjen ja tukien avulla. TOMMI ANTTONEN / LEHTIKUVA

Pasi Rein / STT

Koronarajoitukset norjistivat jääkiekon SM-liigaseurat nopeaan suunnanmuutokseen viime kaudella. Rajoitukset leikkasivat Liigan yleisömäärän noin 1,9 miljoonasta alle 300 000:een, mutta kaikki seurat pelastuivat äkillisestä liikevaihdon laskusta alkaneeseen kauteen.

Liigaseurat selvisivät talousahdingosta sopeutustoimien, ottelutapahtumista syntyneiden säästöjen ja tukien avulla. Konsulttiyhtiö Ernst & Youngin (EY) riippumattoman taloustutkimuksen perusteella seurat onnistuivat siirroissaan varsin hyvin.

– Seurat olivat tehneet taloudellisesti oikeita ratkaisuja ennen koronaa, ja talousluvut olivat nousussa. Sitten korona iski kovaa, mutta seurat onnistuivat todella nopeasti sopeuttamaan toimintansa tilanteeseen, jossa yleisö ei käytännössä päässyt halleihin ja lipunmyynti loppui, EY:n taloushallinnon konsultti (senior manager) Janne Aalto arvioi.

– Vuosi sitten ajateltiin, etteivät kaikki seurat välttämättä selviä, jos rajoitukset jatkuvat koko kauden. Nyt kaikki ovat edelleen mukana. Tästä näkökulmasta seurat ovat pärjänneet olosuhteisiin nähden tosi hyvin.

Vaihtelua seurojen tues sa

Viime kaudella liigaseurojen yhteenlaskettu liikevaihto laski lähes 40 prosenttia 69 miljoonaan euroon. Sitä tilkittiin kustannussäästöillä ja tuilla.

Seurat karsivat henkilöstökuluja yhteensä 10 miljoonalla eurolla sekä materiaali- ja palvelukustannuksia lähes 11 miljoonalla. Seuroille myönnettyjen tukien ja avustusten kokonaismäärä on noin 11 miljoonaa euroa.

Valtiokonttorin äkillisen liikevaihdon laskun perusteella myöntämä yhteensä 10,3 miljoonan euron kustannustuki pelasti paljon.

– Tuet ovat korvanneet noin neljänneksen taloudellisista menetyksistä, mikä on auttanut pitämään seurat toiminnassa, Aalto vahvistaa.

Seurojen tukisummat vaihtelivat seitsemästä 18:aan prosenttiin edelliskauden liikevaihdosta. Taloudellisesti vahvimmat seurat saivat suurimmat tuet, koska korona likisti niiden liikevaihtoa pahimmin. Tukeen vaikutti myös seurojen taustayhtiöiden ravintola- ja tapahtumaliiketoiminta.

Yleisökato ja jatkonäkymät

EY on tehnyt näkyvyyttään edistääkseen viideltä viime kaudelta taloustutkimukset Ruotsin SHL-liigasta ja kolmelta viime kaudelta Liigasta. Tilinpäätöstietojen ja budjettidatan perusteella SHL on noin kaksi kertaa Suomen liigan kokoinen ja se selvisi viime kaudesta jopa Liigaa paremmin.

– SHL:ssä on Liigaa isommat tukijat ja isompi tv-sopimus. Sen taloudellinen pohja on vakaampi, Aalto luettelee Ruotsin etuja.

SHL-joukkueet tekivät viime kaudella yhteensä kahden miljoonan euron tappiot. Suomen liigaseurojen yhteenlasketut tappiot olivat kahdeksan miljoonaa.

Jatkossa seurojen täytyy tavoittaa yleisö uudestaan, vaikka koronatilanne ei enää aiheuttaisi yleisörajoituksia.

– Palaavatko ihmiset halleihin entiseen tapaan ja haluavatko he tapahtumalta samaa kuin ennen, Aalto pohtii kysymyksin liigaseurojen jatkonäkymiä.

– Seuroilla on varmasti painetta digitalisaatioon ja tuotteen kehittämiseen, kun niissä pohditaan, riittääkö katsojille pelkkä peli vai tarvitaanko muutakin. Tilanne varmasti mietityttää.

Keskeistä on tiristää seurojen brändiarvosta muita tulonlähteitä ottelutapahtumien lisäksi.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut