Jääkiekossa seurojen arkitoiminnassa isoja eroja – "Sitten on seuroja, joissa on 20–100 pelaajasiirtoa vuodessa"

Antti Pennanen on nähnyt, että huippuvaiheen alussa olevat 16–18-vuotiaat jääkiekkoilijat ovat suhteellisen valmiita harjoitettavia verrattaessa moneen muuhun lajiin. Pasi Mennander / Leijonat.fi

Heikki Löfman

Antti Pennanen myöntää, että jääkiekon puolella on hajontaa siinä, miten seurat toimivat arjessaan.

– Isoja eroja. Meillä on muutamia isoja seuroja, jotka huolehtivat sateenvarjoseuroista erittäin hyvin. Näillä seuroilla ei ole tarvetta saada pelaajia sateenvarjoseuroista liian aikaisin, vaan päinvastoin ne kannustavat lapsia pysymään omissa seuroissaan. Sitten on seuroja, joissa on 20–100 pelaajasiirtoa vuodessa. Se on ilmiö, mitä en kauhean hyvällä katso.

Hyvin voiviin kiekkometsiin kuuluukin Pennasen papereissa juuri se, miten isot seurat huolehtivat sateenvarjoseuroistaan.

– Jos niistä huolehditaan hyvin, antaa se lapselle ja nuorelle mahdollisuuksia kasvaa. Samalla se antaa mahdollisuuden siihen, että pienen seuran potentiaali saadaan kokonaan esiin.

Asiaan liittyen Pennanen heittää ilmoille idealistisen ajatuksen, mikä ei tule koskaan toteutumaan mutta mitä on hyvä pohtia.

– Jos ottaisimme seuroilta logot pois, niin uskoisin sen olevan rauhoittava tekijä. Silloin jonkin tietyn seuran status ei loisi kiirettä.

Pohjola-leirivalinnat ovat isossa kuvassa hyvin merkityksettömiä.

Toinen iso tekijä kokonaisuudessa on se, miten seurat määrittelevät ja arvottavat valmentajuutta.

– Väitän että yksi asia miten sitä määritellään on se, miten joukkue pärjää. Jos valmentajuutta arvotetaan niin, että saat tulosten perusteella seuraavan työpaikan, niin se luo väistämättä kiirettä. Se aiheuttaa valmentajille inhimillisen kiireen luoda sellainen ympäristö ja joukkue, että menestystä tulee.

– Tämä taas ei pitkällä aikajänteellä ole hyvä asia, sillä se synnyttää yhä enemmän ohjattua valmentajuutta liian varhaisessa vaiheessa. Jos lapsella on ohjattuja harjoituksia joka ilta, niin mistä hänelle jää aikaa liikkua omatoimisesti 25–30 tuntia viikossa? Lasten ja nuorten valmentajien arvomaailmaa pitääkin miettiä uudestaan, ja se on seurojen ja seurajohtajien tehtävä. Jokaisessa seurassa pitäisi käydä keskustelua siitä, miten seurassa arvotetaan valmentajuutta.

Jääkiekon perinteisen U16-ikäluokan Pohjola-leirin ympärillä kuulee joka vuosi kuisketta siitä, montako pelaajaa leirille on valittu mistäkin seurasta. Omasta seurasta valittujen pelaajien määrää pidetään monin paikoin onnistumisen mittarina.

– Pohjola-leirivalinnat ovat isossa kuvassa hyvin merkityksettömiä. Lapsille ne ovat hyvin merkityksellisiä, en halua sitä vähätellä, mutta huippu-urheilun näkökulmasta ne ovat aika merkityksettömiä.

– Jääkiekon ensimmäisestä maajoukkueesta eli Pohjola-leirin päätteeksi valittavasta 16-vuotiaiden maajoukkueesta keskimäärin alle kymmenen pelaajaa pelaa 20-vuotiaiden MM-kisoissa. Siinä mielessä jääkiekko huolehtii potentiaalista ihan hyvin. Tämä on hyvä viesti siihen, että kiireettömyydestä kannattaa pitää huolta jo ihan henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin takia.

Pennanen kertoo lukuisten tutkimusten osoittavan, että huippuvaiheen alussa olevat 16–18-vuotiaat jääkiekkoilijat ovat suhteellisen valmiita harjoitettavia verrattaessa moneen muuhun lajiin.

– Se kertoo siitä, että meidän toiminta jääkiekossa on laadukasta. Olemme pystyneet näkemään asian laajemmasta viitekehyksestä varmasti osin sen takia, että olemme menestyneet. Menestys on antanut meille tilaa ja happea toimia hyvin lapsi- ja nuorisovaiheessa. Samoin menestys on antanut meille aikaa olla huolissaan siitä, miten me menestymme kymmenen vuoden päästä.

Jääkiekkoliitossa on parhaillaan käynnissä uuden strategian tekeminen seuraavalle olympiadille eli vuosille 2022–26. Panostus lapsiin ja nuoriin on vahvasti mukana.

– Mitä olen kuullut, niin strategiatyöryhmässä ei ole puhuttu huippu-urheilusta vielä ollenkaan.

Syy selviää nopeasti.

– Tiedostamme, että meillä ei ole kohta huippujääkiekkoa, jos meillä ei ole hyvinvoivia lapsia ja nuoria. Ja Jääkiekkoliiton ja seurojen tehtävähän on olla mukana tukemassa yleistä terveyttä. Mielestäni se on se puhe, mitä jääkiekon pitää pystyä puhumaan enemmän. Silloin jääkiekosta tulee lajina kiinnostavampi. Ja lajien välinen yhteistyö on meille elinehto.

Nuorten Leijonien päävalmentaja: Liiallinen kiire päästä mukaan jokapäiväiseen valmentajajohtoiseen harjoitteluun on tuhon tie

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut