Keihäänheittäjä Lassi Etelätalolla on takana elämänsä paras kausi, joten syksyn pikkuflunssatkaan eivät ole latistaneet mielialaa.
Sairastelut vaikuttavat harjoitteluun, mutta Münchenin EM-kilpailujen pronssimitalisti ei hötkyile. Urheilulliset ja taloudelliset askelmerkit MM-kauteen 2023 sekä EM- ja olympiakauteen 2024 ovat kohdallaan.
Etelätalo myöntää elokuisen EM-pronssin helpottavan "jonkin verran" tulojen hankkimisessa.
– Muutaman vuoden on ollut ihan ok tilanne, kun arvokisamenestystä on tullut finaalitasolle asti. Ei menestyksestä ainakaan haittaa ole (tulojen hankkimiseen), vaan se antaa hyvän pohjan parille seuraavalle vuodelle. Uraa on jäljellä ainakin pari vuotta, 34-vuotias urheilija kertoi STT:lle puhelimitse.
Hän heitti Dohan MM-kilpailuissa 2019 neljänneksi, Tokion olympialaisissa 2021 kahdeksanneksi ja Eugenen MM-kilpailuissa 2022 kuudenneksi. Münchenissä jysähti ennätys 86,44 ja ensimmäinen arvokilpailumitali.
Tulonlähteitä riittää
Menestys on auttanut pääsemään suuremmille apurahoille ja tuonut näkyvyyttä sponsorimarkkinoilla. Helmikuussa Etelätalolle myönnettiin jälleen vuodeksi opetus- ja kulttuuriministeriön korkeimman tason 20 000 euron verovapaa urheilija-apuraha.
– Minun tasoisellani urheilijalla se on tärkein elämiseen menevä tuki. Se on tulo, joka tulee kuukausittain.
Muitakin tulonlähteitä riittää, kun yksilöurheilija kasaa euroja.
– Lisäksi on liiton ja seuran kautta tulevat budjetit, joita käytetään urheilusta aiheutuviin kuluihin.
– Yhteistyökumppaneilta tuleva raha menee valmennusrahastoon, josta sitä voi käyttää urheiluun tai nostaa käyttöön verokortilla. Samalla periaatteella toimii myös kilpailuista saatavat tulot, kuten esimerkiksi starttirahat.
Yksilöurheilija on kuin yksityisyrittäjä, mutta Etelätalolla ei ole omaa yritystä.
– Olen miettinyt sellaisen perustamista. Jos olisi enemmän Instagram-hommia ja muita, olisi niitä helpompi laskuttaa yrityksen kautta.
Opinnot jäivät urheilun alle
Etelätalo nousi kansalliseen kärkeen 2010-luvun alussa, mutta vuoden 2014 EM-kilpailujen neljännen sijan jälkeen loukkaantumiset pilasivat useita kausia.
Aikuisuransa alkuvaiheessa hän opiskeli yliopistossa ja sai opintotukea, mutta lysti jäi lyhyeksi.
– Liian suuret tulot eivät olleet ongelma, vaan opintojen määrä. Pari ensimmäistä opiskeluvuotta sain nostettua opintotukea ihan normaalisti, mutta sitten opintojen määrä väheni, enkä voinut nostaa enää niin paljon opintotukea. Opinnot jäivät urheilun alle.
– Uskalsin olla päätoiminen urheilija jonkin aikaa, ja se vähän venähti. Hyvä näin, Etelätalo naurahti.
– Vuosina 2018–19 ura oli vedenjakajalla. Takana oli muutama huonompi vuosi eikä hirveästi tuloja. Jos 2019 ei olisi tullut uutta nousua ja menestystä, olisi pitänyt keksiä jotain muita tulonlähteitä. Sen jälkeen on ollut parempi tilanne, eikä ole tarvinnut miettiä, pian kaksi vuotta täyttävän tyttären isä kertoi.
Etelätalon mukaan hänen tulojensa hankkiminen on muuttunut melko vähän pitkän uran aikana, mutta toimintaympäristö on muuttunut.
– Sosiaalinen media on vaikuttanut urheilijoiden tulojen hankkimiseen. Olen ollut siinä vähemmän aktiivinen, enkä ole yrittänytkään ihmeellisemmin hankkia tuloja sitä kautta.
Kultamitalistit veivät huomion
Joensuun Katajaa edustava Etelätalo asuu perheineen ja harjoittelee Helsingissä, mutta syksyyn kuuluu myös lyhyitä leirijaksoja kotimaassa.
– Kesäkauden suunnitelmat tarkentuvat, kun julkaistaan aikatauluja esimerkiksi Timanttiliigaan. Aika lailla samalla tavalla syksy menee kuin aiemminkin eli perusharjoittelua.
EM-pronssi toi täytettä kukkaron lisäksi myös kalenteriin, mutta ei liikaa.
– Joitakin tilaisuuksia on ollut, mutta ei hirveästi. Samoissa kisoissa oli pari mestariakin, joten he veivät suurimman huomion, Etelätalo viittasi EM-kultamitalisteista estejuoksija Topi Raitaseen ja seiväshyppääjä Wilma Murtoon.