Urheilijoiden välinen kilpajuoksu kiihtyy tänä vuonna kesälajeissa hiljalleen kohti Pariisin olympialaisia, jotka kisataan reilun puolentoista vuoden päästä heinä-elokuun taitteessa.
Suomi osallistui Tokion 2021 olympialaisiin pienellä, 45 urheilijan joukkueella, joka saavutti Mira Potkosen ja Matti Mattssonin voimin kaksi pronssia. Urheilijamäärän voi olettaa nousevan Pariisiin, ja menestystoiveitakin Seine-joen rannoille on, sillä viime vuosi tarjoili runsaasti sinivalkoisia onnistumisia myös kesälajeissa.
– Tällä hetkellä tilanne Pariisiin näyttää hyvinkin lupaavalta, vaikka toistaiseksi Suomella ei ole vielä maapaikkoja. Niihin on kuitenkin potentiaalia tai jonkinlaista realismia parissakymmenessä lajissa, mukaan lukien miesten koripallossa ja lentopallossa, Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön varajohtaja Leena Paavolainen sanoo.
Viime vuonna arvokisamitaleita tuoneet yleisurheilu, purjehdus ja uinti ovat Suomen kärkilajeja myös Pariisissa. Olympiakarsintaikkuna aukeaa keväällä uinnissa ja kesällä valtaosassa yleisurheilulajeja, ja tuloksia voi kirjata aina kesäkuulle 2024 saakka. Purjehduksessa sen sijaan merkittävä osa kisapaikoista on jaossa jo elokuussa järjestettävissä MM-kisoissa.
– Purjehdus on ehdottomasti yksi mitalipotentiaalinen laji. Yleisurheilussa useampi suomalaisurheilija kolkuttelee lajissaan globaalia top8-näkymää. Menestysnäkymää on myös esimerkiksi ammunnassa, uinnissa ja painissa, Paavolainen tiivistää.
Purjehduksen lisäksi painissa iso osa Pariisi-paikoista on jaossa jo MM-kisoissa, jotka mitellään syyskuussa Belgradissa.
Yleisurheilijoiden rintama vahvistumassa
Tokiossa Suomen urheilijoista peräti 21 edusti yleisurheilua, mutta määrä saattaa kasvaa entisestään Pariisiin.
– Jos katsotaan viime kauden tuloksia, meillä on noin 35 yleisurheilijaa, joilla on realismia päästä Pariisiin. Yleisurheilu on ehdottomasti yksi nousujohteisessa suunnassa oleva kesälaji, Paavolainen sanoo.
Useiden olympialajien kannalta yksi tämän vuoden tärkeistä etapeista on Euroopan kisat -monilajitapahtuma, joka järjestetään Puolassa keskikesällä.
– Siellä on mukana 18 Pariisin olympialajia, joihin Euroopan kisat liittyvät tavalla tai toisella karsintana. Suurin näistä on nyrkkeily, jossa on yhteensä 44 olympiapaikkaa jaossa, Paavolainen toteaa.
Paavolainen uskoo, että Suomen joukkue Pariisiin kasvaa selvästi Tokion vastaavasta.
– Pariisin kohdalla puhutaan realistisesti varmaan 50–60 urheilijan joukkueesta, jos palloilujoukkuetta ei ole mukana.
Joukkuelajeissa tähytään urotekoon
Suomen koripallomiesten hieno viime vuosi ja MM-kisapaikan saavuttaminen loivat realistisen näkymän Pariisiin, mutta matka viiden renkaan kisoihin on yhä pitkä ja kivinen. Kesän ja syksyn taitteessa Kaukoidässä pelattavan MM-turnauksen kaksi parasta eurooppalaismaata saavat suoran olympiapaikan isäntämaa Ranskan ohella, mutta kohtuullinenkin MM-sijoitus poikisi Susijengille paikan ensi vuoden olympiakarsintaturnaukseen.
Suomen lentopallomiehet osallistuvat puolestaan olympiakarsintaan ensi syksynä. Suomalaisjoukkue on edennyt karsintojen kautta vain kertaalleen kesäolympialaisten joukkuelajeihin, kun Kalevi Tuomisen valmentama koripallomaajoukkue raivasi tiensä Tokion kisoihin 1964.
Joukkuelajiedustuksen saaminen Pariisiin olisi Paavolaisen mukaan "huikea juttu".
– Isojen palloilulajien merkitys suomalaiselle urheilulle on kaiken kaikkiaan todella suuri. Kuten nyt viime aikoina on nähty, Suomi menestyy kansainvälisesti joukkuepeleissä kovalla tasolla, ja toki olympiastatus on aina olympiastatus.