Ehti vierähtää 42 vuotta, kun Suomi sai edellisen kerran samoista yleisurheilun EM-hallikilpailuista kaksi kultamitalia.
Ennen viikonloppua yksikään suomalaisnainen ei ollut juhlinut EM-hallikultaa. Nyt nimiä on listan aluksi: Wilma Murto ja Reetta Hurske.
Hurske oli sunnuntain 60 metrin aitafinaalin ainoa voittajasuosikki. Hän juoksi aamulla välierien nopeimman ajan ja piti hallussaan osallistuvien urheilijoiden kauden parasta tilastoaikaa.
Loppukilpailussa lähtö oli suvereeni eikä kukaan noussut rinnalle haastamaan.
– Tiesin, että olen hyvä lähtijä, ja keskityin, etten sorru yliyrittämiseen. Pääsin ensimmäiseltä aidalta hyvin irti, eikä kukaan onneksi tullut ohi, Hurske kertasi kultajuoksua puhelimitse STT:lle.
Ajanotto näytti aluksi uusia SE-lukemia 7,77, mutta voittoajaksi pyöristyi sama kuin Madridissa juostu ennätys 7,79.
Kakkoseksi, viiden sadasosan päähän jäi Hollannin Nadine Visser, joka oli voittanut kaksi edellistä mestaruutta. Annimari Korte oli mukana aamun välierissä, mutta aika 8,13 ei riittänyt loppukilpailuun. Lotta Harala jäi lauantaina alkueriin.
Oppinut suosikiks i
Vaikka Hurske on ollut kotimaisissa kilpailussa kova luu jo pitkään, suosikin asema on pitänyt opetella nopeasti. Esimerkiksi halli-SM-kultakin tuli ensi kertaa tänä talvena, mutta tamperelainen vaikuttaisi hallitsevan roolin luonnostaan.
– Tämänpäiväinen oli kovimpia paikkoja, missä olen urheilijana ollut. Koen, että suoritusten perusteella olen hyvä ennakkosuosikki. Ja olisi ollut kauden suoritusten perusteella tyhmää aliarvioimista ajatella muuta kuin kultaa.
Viime kesänä naisten 100 metrin aidoissa tykiteltiin kaikkien aikojen kovinta vauhtia: Nigerian Tobi Amusan kellotti MM-välierässä maailmanennätyksen 12,12 ja juoksi finaalissa myötätuuleen vielä nopeammin.
Hurske kertoi, että panosti hallikauteen toisin kuin monet kovimmista kilpasiskoista. EM-kullan lisäksi upeaa talvea kuvastaa, että vielä tammikuussa naisten 60 metrin aitajuoksun Suomen-ennätys oli Nooralotta Nezirin 7,91. Hurske on pinkonut sen alle peräti 13 kertaa.
Vauhdin pitäisi aiturin mukaan olla uran parasta 40 metriä pidemmälläkin matkalla.
– Kesän tavoitteena on ainakin oma ja Suomen-ennätys. Viikon levon jälkeen katsotaan uudestaan, mutta mitä nyt muutaman treenin perusteella sanon, niin 100 metrin aitojen ennätyksen pitäisi mennä rikki.
Hurske on juossut ulkoradoilla 12,78 vuonna 2019 samassa kilpailussa, jossa Korte pinkoi voimassa olevan SE:n 12,72.
Yleisurheiluvuoden huipentaa maailmanmestaruuskilpailut, jotka käydään elokuussa 2023 Budapestissa Unkarissa.
"Kotisohvalla urheilijoita, jotka puivat nyrkkiä"
Suomi toi yleisurheilun EM-hallikisoista 2021 kolme mitalia, mikä katkaisi 21 vuoden kuivan putken. Kultaputki venyi päättyneisiin Istanbulin-kisoihin, joissa Wilma Murto ja Reetta Hurske ilahduttivat mestaruuksillaan.
Viimeisen kahden vuoden aikana Suomi on kerännyt yhteensä yhdeksän yleisurheilun aikuisten arvokisamitalia. Suoritusta korostaa, että vain Murto on voittanut enemmän kuin yhden.
– Meillä on kansainvälisesti kovia urheilijoita hyvin monessa lajissa. Se mahdollistaa menestyksen onnistuneella suorituksella, Urheiluliiton GM Tuomo Salonen kiteytti STT:lle.
Salonen painottaa, että vaikka mitalit vievät oikeutetusti suurimman huomion, kasvanut joukkuekoko kuvaa laajempaa edistystä. Istanbulissa Suomen joukkueen koko oli 21 urheilijaa.
Entinen keskimatkojen SM-mitalisti Salonen jättää maaliskuun lopussa SULin ja siirtyy Kansainvälisen yleisurheiluliiton WA:n riveihin. Vaikka menestys on selvästi kiihtynyt hänen aikanaan, Salonen luottaa, että se jatkuu.
– Nytkin meillä oli kotisohvalla urheilijoita, jotka puivat nyrkkiä, kun olisivat kunnossa kamppailleet mitaleista. Suomi on osoittanut, että pärjää, kun mitellään Euroopan tasolla.
Esimerkiksi viime kesänä hopeaa loikkinut Kristiina Mäkelä toipuu tällä hetkellä reisivammasta.
Istanbulin-mitalitaulukossa Suomi sijoittui kahdella kultamitalillaan kahdeksanneksi.
Ykkössijan otti ainoa neljän kultamitalin maa Norja. Eniten mitaleja meni Hollantiin (7).