Keppi on lentänyt buranan voimalla ennenkin olympiakultaan

Olympialaisten keihäskultaa on edelliskerran juhlinut suomalainen miesurheilija syyskuun 25. päivä vuonna 1988, kun vaaleatukkainen Tapio Korjus hurmasi Soulin stadionilla.

Satojen tuhansien muiden suomalaisten tavoin on Korjuksen viimeisen kierroksen voittokiskaisu Etelä-Korean lämmössä piirtynyt Pielaveden Sammon Antti Ruuskasen mieliin ikiajoiksi.

Ruuskanen muistelee, että tuona syyskuisena iltana leikkiautot saivat jäädä ja hän lähti metsään etsimään heitettäviä keppejä, ollakseen kuin Tapio Korjus.

Ruuskasen lapsuuden idoli valmistautuu Rion olympialaisiin kesämökin rakennustyömaallaan.

Lapsuuden maisemiinsa saareen itäiselle Suomenlahdelle mökkiä rakentava Korjus ei aio missään nimessä huhkia koko elokuutaan vasaran ja naulojen parissa.

Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajan roolissaan Korjus kannustaa suomalaisurheilijoita paikan päällä Rio de Janeirossa viimeisen kisaviikon ajan.

– Peli on keihäänheiton osalta auki aivan totaalisesti. Tulossa on varmasti harvinaisen mielenkiintoinen kilpailu. Kisaan ei ole yhtä suurta ennakkosuosikkia.

Oman jännityksensä tilanteeseen tuo heittäjien pitkä kisatauko ennen Rion koitosta.

– Ei ole tullut oikein ennakkotietoakaan, kuinka urheilijat virittelevät kuntoaan. Tuntuu, että jokainen hioo kynsiään jännityksen verhon takana, Korjus muotoilee.

Vuosi Soulin jälkeen oman urheilijauransa päättänyt Korjus povaa mitalimahdollisuuksia jopa kymmenelle heittäjälle.

– Viime olympialaisissakin tuli yllätyksiä roppakaupalla ihan kärkeen asti, Korjus muistuttaa.

Tällä kaudella todella säästeliäästi kisanneen Ruuskasen tuliaisina EM-Amsterdamista olivat pronssimitalin lisäksi huikea yli 88-metrinen karsintaheitto sekä osittaiset revähtymävammat reiden pitkittäisessä lähentäjälihaksessa ja leveässä selkälihaksessa.

Korjus muistelee, kuinka hänen omakaan terveydellinen tilanne ennen Soulia ei ollut lähelläkään parhainta mahdollista.

– Olin sinä kesänä voittanut yhtä kisaa lukuun ottamatta kaikki ja heittänyt metrin päähän maailmanennätyksestä. Itseluottamukseni oli huikealla tasolla, ja harjoituskausikin meni hyvin ilman vammoja.

– Oikean jalkani lähentäjälihakseen tuli repeämä kuukausi ennen olympialaisia. Hoidimme sitä buranalla. Vammastani huolimatta uskoin vaan Soulissa, että nyt on minun aikani ottaa olympiavoitto.

Oman kokemuksensa perusteella Korjus ei ole lainkaan huolissaan Ruuskasen tyypillisistä heittäjän vammoista.

– Aika moni suomalainen keihäänheittäjä on hampaita purren ottanut mitalin enemmän tai vähemmän loukkaantuneena. Siinä hetkessä, kun kaikki pannaan peliin, kivut työntyvät taka-alalle.

Ruuskanen on valmistautunut Rion tapahtumiin erittäin keskittyneesti. Hän on riisunut ohjelmastaan pois lähes kaiken muun. Korjuksen mukaan kokenut urheilija elääkin uransa tärkeimpien kisojen alla melkoisessa kuplassa.

– Teimme samoin 1980-luvulla. Toki aika silloin oli vähän erilainen. Yleisurheilussa oli todella vähän ammattilaisurheilijoita. Itsekin oli tuolloin liikunnanopettajana koulussa ja esimerkiksi Seppo Räty oli tiilenpolttajana Tohmajärvellä. Kävin starttaamassa kouluvuoden alkuun ennen kuin otin virkavapaata Soulin reissulle.

Suomessa on juhlittu keihäänheiton olympiakultaa ensimmäisen kerran vuonna 1912.

– Keihäsmiesten menestyspaineet olympialaisissa ovat olleet sadan viime vuoden ajan aina ihan yhtä suuret kuin nytkin, Korjus tietää.

Keihäänheitto: Suomalaiset olympiamitalistit

Tukholma 1912: Molempien käsien yhteistulos: 1) Julius Saaristo, 2) Väinö Siikaniemi, 3) Urho Peltonen.Miehet: 2) Julius Saaristo.

Antwerpen 1920: Miehet: 1) Jonni Myyrä, 2) Urho Peltonen, 3) Paavo Johansson.

Pariisi 1924: Miehet: 1) Jonni Myyrä.

Los Angeles 1932: Miehet: 1) Matti Järvinen, 2) Matti Sippala, 3) Eino Penttilä.

Berliini 1936: Miehet: 2) Yrjö Nikkanen, 3) Kalervo Toivonen.

Lontoo 1948: Miehet: 1) Tapio Rautavaara. Naiset: 2) Kaisa Parviainen.

Helsinki 1952: Miehet: 3) Toivo Hyytiäinen.

Tokio 1964: Miehet: 1) Pauli Nevala.

Meksiko 1968: Miehet: 2) Jorma Kinnunen.

Montreal 1976: Miehet: 2) Hannu Siitonen.

Los Angeles 1984: Miehet: 1) Arto Härkönen. Naiset: 2) Tiina Lillak.

Soul 1988: Miehet: 1) Tapio Korjus, 3) Seppo Räty.

Barcelona 1992: Miehet: 2) Seppo Räty.

Atlanta 1996: Miehet: 3) Seppo Räty. Naiset: 1) Heli Rantanen.

Peking 2008: Miehet: 3) Tero Pitkämäki

Lontoo 2012: Miehet: 3) Antti Ruuskanen

Lähde: Suomen olympiakomitea.

Olympiavoittaja ennustaa Suomelle jopa viittä mitalia