Olympiakomitealta tukea talvilajeille yli 2,2 miljoonaa euroa – jääkiekkoon ja maastohiihtoon summasta 40 prosenttia

Kymmenen talviolympialajia ja neljä talviparalympialajia saa kaudeksi 2020–21 yhteensä yli 2,2 miljoonaa tehostamistukea Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksiköltä. Vuosi sitten vastaava summa oli 2,05 miljoonaa euroa.

Olympialajeille tukea kertyy 2,185 miljoonaa euroa ja paralympialajeille 81  500 euroa. Tutut menestyslajit eli "kärkilajeiksi" tukiohjelmassa merkityt jääkiekko ja maastohiihto keräävät eniten tukea, jääkiekko 465  000 euroa ja maastohiihto 420  000 euroa.

Pekingiin 2022 huipentuva olympiadi on talvilajien osalta puolessavälissä. Koska kaikki tehostamistukea saavat talvilajit ovat olympialajeja, on lajien huippu-urheilusuunnitelmia tarkasteltu lähtökohtaisesti kaksivuotisella ajatuksella.

–  Rahoituksemme varmistuu aina vuosittain, minkä takia emme voi tehdä tehostamistukipäätöksiä kuin vuodeksi kerrallaan. Ajatus tukipäätösten taustalla on se, että tässä suunnassa mennään Pekingiin asti. Menestyspotentiaali Pekingin olympiakisoissa on korostunut nyt tehdyissä päätöksissä, ja sen mukaan toimintaamme ohjaavaa priorisointia on tehty, huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki kertoo tiedotteessa.

"Vähintään neljään olympiamitaliin hyvä mahdollisuus jo pelkästään maastohiihdossa"

Huippu-urheiluyksikkö julkisti myös suomalaisen huippu-urheilun tilannekatsauksen, jossa pääpaino on talvilajeissa. Niissä kun kaudet saatiin lähestulkoon valmiiksi ennen koronaviruspandemiaa. Kesälajeissahan kilpailutoiminta on ollut jäissä maaliskuulta lähtien.

Maailmancupeissa menestystä tuli kauden aikana maastohiihdossa (Iivo Niskanen, Krista Pärmäkoski), freestylessä (Elias Syrjä), lumilautailussa (Kalle Järvilehto, Enni Rukajärvi), yhdistetyssä (Ilkka Herola) ja ampumahiihdossa (Kaisa Mäkäräinen). Suoritusten myötä päivitettiin myös "ennuste" kohti 2022 Pekingiä, ja se oli kuluneen kauden päätteeksi 4,3 mitalia. Mäkäräisen päätettyä uransa lukema on 3,95.

–  Ennustemallimme laskukaava on raa'an realistinen, tässä tapauksessa sanoisin jopa inhorealistinen. Jos katsomme Pekingiin vähän enemmän näkemykseen nojaten, vähintään neljään olympiamitaliin on hyvä mahdollisuus jo pelkästään maastohiihdossa, Lehtimäki huomauttaa.

–  Jääkiekossa olemme hallitsevia maailmanmestareita miehissä ja hopeamitalisteja naisissa. Lisäksi tämän hetken näkymällä mitalipotentiaalia on vajaan kahden vuoden päähän ainakin freestyle-hiihdossa, lumilautailussa ja yhdistetyssä. Olen vakuuttunut, että helmikuussa 2022 meillä on hyvät mahdollisuudet parantaa Pyeongchangin olympiatulosta (6 mitalia ja 14 pistesijaa).

Urheilija-apurahaa sai 101 talvilajien urheilijaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt urheilija-apurahoja talvilajien urheilijoille yhteensä 884  000 euroa, ministeriö tiedotti perjantaina. Kaikkiaan apurahaa saavia talviurheilijoita on 101.

Suurimman eli 20  000 euron apurahan saa kaikkiaan 11 urheilijaa: neljä maastohiihtäjää, kolme lumilautailijaa, kaksi freestylelaskijaa sekä yksi urheilija yhdistetystä ja alppihiihdosta. Kymppitonnin apuraha myönnettiin 31 urheilijalle ja 6  000 euron apuraha 59 urheilijalle.

–  Haluamme taata talvilajien urheilijoille työrauhan harjoittelulle näissä epätavallisissa olosuhteissa, tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen toteaa tiedotteessa.

–  Toivon, että ensi talvena urheilijat pääsevät jo kilpailemaan täysipainoisesti. Se olisi ensiarvoisen tärkeää ajatellen vuoden 2022 Pekingin talviolympialaisia ja -paralympialaisia.

Viime vuonna apurahoja jaettiin sadalle talviurheilijalle yhteensä 880  000 euroja. Maastohiihtotähti Krista Pärmäkoski on viime vuoden tapaan poissa apurahan saajien joukosta. Pärmäkosken tavoin myös Iivo Niskasen nimi puuttui listalta vuosi sitten, mutta nyt Niskanen saa 20  000 euroa apurahaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.